Ridda-sodat
Wikipedia
|
Osa artikkelisarjaa
|
|
|---|---|
|
Uskomukset ja tavat |
|
| Viisi peruspilaria |
|
|
Historia ja johtajat |
|
|
Tekstit ja lait |
|
|
Kulttuuri ja yhteiskunta |
|
|
Arkkitehtuuri · Filosofia · Jihad |
|
|
Kritiikki · Islamofobia |
|
Ridda-sodat syntyivät Arabian niemimaalla kun beduiiniheimot kapinoivat Medinan keskushallintoa vastaan profeetta Muhammadin kuoleman jälkeen vuonna 632. Tapahtuma nimettiin nimellä ridda eli islamista luopuminen. Tapahtuman historiallinen tulkinta on ongelmallinen.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Sotien syntymisen tausta
[muokkaa] Perinteinen islamilainen historiankirjoitus
Perinteisen islamilainen historiankirjoituksen mukaan useat beduiiniheimot kieltäytyivät maksamasta almuveroa Medinaan ja luopuivat islamista. Tämä käsitys syntyi 800-luvulla, kun islamin varhaishistoriaa kirjoitettiin uudestaan silloisten uskonnollisten näkemysten mukaan.[1]
[muokkaa] Historiallis-kriittinen tutkimus
Historiallis-kriittisen näkemyksen mukaan islam oli merkinnyt beduiiniheimoille poliittista liittolaissuhdetta Muhammadin hallinnon kanssa. Suhde päättyi beduiinien näkemyksen mukaan Muhammadin kuoltua, mutta itse islaminuskonnosta ei välttämättä luovuttu. Luultavasti sotien taustalla oli kyse veronmaksusta Medinan keskushallinnolle.[1]
[muokkaa] Sotien lopputulos
Sodat päättyivät nopeasti kun heimot pakotettiin Medinan keskusvallan alle ja beduiineistä tehtiin ainakin nimellisesti muslimeita. Ridda-sotien aikana Arabian niemimaalle syntyi kilpailevia profeettoja, ns. ridda-profeettoja. Perinteisen islamilaisen historiankäsityksen mukaan kyse oli Muhammadin jäljittelijöistä. Osa profeetoista aloitti toimintansa jo Muhammadin eläessä ja ehdotti hänelle jopa yhteistyötä. Luultavasti osa ridda-profeetoista katsoi vain jatkavansa Muhammadin työtä. Eräiden ridda-profeettojen, kuten Tulaihan, tiedetään "kääntyneen takaisin" islamiin ja eläneen kunnioitettuna muslimina.[1]
[muokkaa] Lähteet
- Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin monimuotoisuus. Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-749-8.
