ebooksgratis.com

See also ebooksgratis.com: no banners, no cookies, totally FREE.

CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Rahan kvantiteettiteoria – Wikipedia

Rahan kvantiteettiteoria

Wikipedia

Rahan kvantiteettiteoria on alun perin David Humen kehittämä ja myöhemmin klassisen taloustieteen ydinteeseihin kuulunut teoria, jonka mukaan markkinoilla olevan rahan määrä verrattuna markkinoilla tarjolla olevien hyödykkeiden määrään määrää yleisen kuluttajahintatason, eli kääntäen sanottuna rahan hinnan suhteessa hyödykkeisiin.

Rahan kvantiteettiteorian perustana on Fisherin yhtälö:

M \cdot V = P \cdot T,

missä

  • M on rahan määrä eli tietyn periodin, kuten vuoden, aikana kierrossa olevan rahan määrä
  • V on rahan kiertonopeus, joka kertoo missä ajassa keskimäärin yksi rahayksikkö kulutetaan
  • P on yleinen hintataso
  • T on taloudellisen toimeliaisuuden määrä, jota voidaan mitata transaktioiden reaaliarvon indeksillä

Jos rahan kiertonopeus ja taloudellisen toimeliaisuuden määrä korreloivat keskenään, on siis rahan määrällä ja myytävien tuotteiden ja palvelujen määrällä (ceteris paribus) suora verrannollinen yhteys hintoihin.

Kausaliteetti kulkee teorian mukaan vasemmalta oikealle. Milton Friedman totesi, "inflaatio on aina ja kaikkialla rahapoliittinen ilmiö" — eli sitä ei määrää reaalitaloudellinen toiminta vaan keskuspankin liikkeellelaskeman rahan määrä.

Rahan kvantiteettiteoria liittyy täten monetaristiseen neutraliteettiin, jonka mukaan vaikkapa rahavarannon tuplaus tuplaa hintatason ceteris paribus, muttei vaikuta mitenkään tavaroiden ja palveluiden reaaliseen kokonaistuotantoon, reaalikorkoihin tai työttömyyteen.

Rahan kvantiteettiteorian mukaan rahalla ei siis itsellään ole arvoa, vaan sillä on pelkkä vaihtoarvo tai välinearvo. Rahaa ei haluta sen itsensä takia, vaan niiden tuotteiden takia joita sillä voi ostaa.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Muilla kielillä


aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -