Pythian kisat
Wikipedia
Pythian kisat olivat yhdet antiikin Kreikan neljistä panhelleenisistä kisoista, nykyaikaisten olympialaisten edeltäjistä. Kisat järjestettiin joka neljäs vuosi Delfoissa Apollonin pyhätössä.
Kisat järjestettiin Apollonin kunniaksi kaksi vuotta ennen (ja jälkeen) Olympian kisoja, ja Nemean ja Isthmian kisojen välissä. Ensimmäisen kerran kisat järjestettiin joko vuonna 591/0 tai 586/5 eaa. ja niissä kilpailtiin Pausaniaan mukaan vain Apollonin kunniaksi kirjoitetuilla hymneillä.[1] Seuraavissa kisoissa mukana olivat lajeina myös huilunsoitto, huilun säestyksellä laulaminen ja urheilulajeja. Urheilulajit olivat muutoin samat kuin Olympian kisoissa, paitsi ettei aluksi kilpailtu valjakkoajoissa, mutta sen sijaan pojille oli omia juoksukisojaan. Myöhemmin kisoihin lisättiin uusia lajeja (mm. nelivaljakkoajot) ja joistakin vanhoista luovuttiin, mutta pääpiirteissään kisojen sisältö pysyi samana pitkälle jälkeen ajanlaskumme alun.
Aluksi sekä musiikki- että urheilukilpailut käytiin Apollonin temppelin yläpuolella sijaitsevalla stadionilla, mutta myöhemmin musiikki- ja runouskilpailut siirtyivät pidettäviksi Delfoin teatteriin, kun se valmistui joskus 200-luvun lopulla eaa. Valjakkoajot järjestettiin Krisan tasangolla sijainneella hippodromilla.
Voittajat saivat palkinnoksi laakeriseppeleet, jotka oli tehty thessalialaisesta Tempen laaksosta kerätyistä laakerinoksista.
