Poikiminen
Wikipedia
Poikimisella tarkoitetaan nautaeläinten synnytystapahtumaa. Eläimillä synnyttäminen on luonnollinen tapahtuma, mutta toisinaan ne tarvitsevat ihmisen apua, esimerkiksi silloin kun vasikka syntyy epänormaalissa asennossa. Paras paikka poikimiselle on poikimakarsina, jossa eläin saa olla irrallaan. Pihattoon, muiden lehmien sekaan poikiminen ei ole suotavaa.[1]
Lehmän poikimisen lähestyessä sen utare kasvaa ja maito laskeutuu, hännäntyven siteet löystyvät ja ulkosynnyttimet turpoavat. Poikiminen sisältää kolme eri vaihetta: avautumis-, ponnistus-, ja jälkeisvaiheen. Lehmä tarvitsee apua jos vasikka on suurikokoinen tai hankalassa asennossa. Normaalisti vasikka syntyy etujalat ja pää edellä. Emä on vasikkansa paras hoitaja, ja sen olisi hyvä saada nuolla vasikka täysin kuivaksi ennen vasikkakarsinaan siirtoa. Nuolemisella on myönteisiä vaikutuksia kohdun palautumiseen ja maidontuotantoon, lisäksi vasikka saa verenkiertoa parantavaa tehokasta hierontaa.[2]
Vasikkakarsinassa on oltava paljon kuivikkeita ja tarvittaessa lämpölamppu. Vasikan tulisi saada ternimaitoa mahdollisimman pian syntymänsä jälkeen, sillä siitä se saa kaikki tarvitsemansa vasta-aineet. Jos vasikka ei jostain syystä pääse itse imemään maitoa emästä, lehmä voidaan lypsää ja juottaa maito vasikalle tuttipullosta tai – ämpäristä. Normaalisti vasikka imee emän maitoa n. 1,5-2 litraa kerralla. Pakastettua ternimaitoa lämmitettäessä on muistettava, että maidon lämpötila ei nouse yli 40 asteen, jotta sen sisältämät vasta-aineet eivät tuhoudu.[3]
[muokkaa] Lähteet
- Heinonen Mari, Simojoki Heli & Hänninen Laura 2003. Vasikoiden hoito-opas 2003, Helsinki, Valio.
