ebooksgratis.com

See also ebooksgratis.com: no banners, no cookies, totally FREE.

CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Pietaryrtti – Wikipedia

Pietaryrtti

Wikipedia

Pietaryrtti
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Asterales
Heimo: Asterikasvit Asteraceae
Suku: Tanacetum
Laji: vulgare
Kaksiosainen nimi
Tanacetum vulgare
L.
Katso myös
  Pietaryrtti Wikispeciesissä

  Pietaryrtti Commonsissa

Pietaryrtti (Tanacetum vulgare syn. Chrysanthemum vulgare; nappikukka) on keltakukkainen monivuotinen ruoho, jota on käytetty mausteena ja muurahaisten karkotteena. Se kasvaa Euroopassa ja Aasiassa; Suomessa se on yleinen maan etelä- ja keskiosissa Oulun korkeudelle asti. Monin paikoin pietaryrttiä tavataan viljelyjäänteenä. Pohjois-Amerikkaan se on levinnyt viljelykasvien mukana rikkaruohona.

Pietaryrtti kasvaa 20-120 cm korkeaksi. Sen varsi on jäykkä ja kukat kohoavat tasalatvaisena huiskilona, joka jää kasvin kuihduttua törröttämään pystyyn. Lehdet ovat pariosaiset, sinivihreät.[1]

Pietaryrtti on kuivien pientareiden ja joutomaiden kasvi, joka kukkii loppukesästä. Sen mykerökukinto muistuttaa päivänkakkaran kukinnon keskiosaa. Haju on voimakas ja vastenmielinen, mikä selittää kasvin käyttöä keskiajalla rohtona ja karkotteena. Sen ajateltiin auttavan esim. ruuansulatushäiriöihin, kuukautiskipuihin, hermosairauksiin ja matolääkkeenä. Pietaryrtti oli tärkeä rohtoyrtti ruotsalaisten luostarien yrttitarhoissa. Pietaryrtti kestää kuivuutta erittäin hyvin, ja siksi sen viljelyä on jälleen alettu kokeilla mm. piennaralueilla.

Pietaryrtti on nyttemmin todettu myrkylliseksi, joten sen rohtokäyttö on kielletty monissa maissa. Toisaalla se on apteekkitavaraa. Ongelmana on myrkkypitoisuuden vaihtelu kasviyksilöstä toiseen. [2]


Pietaryrttiä käytetään myös lankojen värjäykseen: lehdistä ja juurista saadaan vihreää väriä ja kukista keltaista.[3]

[muokkaa] Lähteet

  1. Synnöve Huovinen: Taivalkosken lukion kasvisto 2001. Kalevi Hirvonen (kuva). Viitattu 1.8.2007.
  2. Yrttitarha 2000. Länsi-Pirkanmaan Koulutuskuntayhtymä. Viitattu 1.8.2007.
  3. YLE


aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -