Nummitatti

Wikipedia

Nummitatti

Tieteellinen luokittelu

Kunta:	Sienet (Fungi)
Kaari:	Kantasienet (Basidiomycotina)
Luokka:	Avokantaiset (Hymenomycetes)
Alaluokka:	Kokokantaiset (Homobasidiomycetediae)
Lahko:	Boletales
Heimo:	Tatit (Boletaceae)
Suku:	Suillus
Laji:	bovinus

Tieteellinen nimi

Suillus bovinus
(Pers.) Roussel, 1898^[1]

Nummitatti (Suillus bovinus) on syötävä sieni.

Sisällysluettelo

1 Koko ja ulkonäkö
- 1.1 Samankaltaiset lajit
2 Kasvuaika ja -paikka
3 Käyttö ravinnoksi
4 Lähteet
- 4.1 Viitteet
5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Nummitatin lakki on 3–12 cm leveä ja muodoltaan kupera. Väriltään se on ruskeankellertävä, usein punertava. Lakin pinta on märkänä limainen, muuten aivan kiiltävän sileä. Sienen kellanvalkoinen malto on pehmeää, joustavaa ja sitkeää. Hyvänä lajituntomerkkinä on, etteivät pillikerroksen kaikki pillit ole yhtä pitkiä. Siten osittain johteinen pillikerros antaa epätasaisen vaikutelman. Väriltään pillistö on harmahtavan keltainen ja kulmikkaat pillit ovat väljäaukkoisia.

Nummitatin jalka on myös sileäpintainen ja pitkä, väriltään se on lakin kaltainen. Muodoltaan jalka on usein käyrä. Kangastatin maku on hyvin mieto, eikä siinä ole juurikaan havaittavaa tuoksua.

[muokkaa] Samankaltaiset lajit

Nummitatin voi usein helposti sekoittaa kangastattiin (Suillus variegatus), josta sen kuitenkin erottaa pillien muodon avulla. Myös Ruskotatti (Boletus badius) ja samettitatti (Boletus subtomentosus) voivat myös joskus muistuttaa nummitattia

[muokkaa] Kasvuaika ja -paikka

Nummitatin kasvuaika on elokuusta lokakuun loppuun. Sientä tavataan männyn seuralaisena kuivissa, hiekkapitoisissa kangasmetsissä sekä kalliojäkäliköissä ja sammaleisissa kallion painanteissa. Se muodostaa usein tiheitä, jalan tyveltä yhteenkasvaneita ryhmiä, usein yhdessä punanuljaskan (Gomphidius roseus) kanssa. Ryhmässä kasvaessaan nummitattien lakit usein peittävät toisensa. Sieni on hyvin yleinen koko maassa.

[muokkaa] Käyttö ravinnoksi

Nummitatti on satoisa ja hyvä ruokasieni. Keitettäessä se muuttuu punertavaksi. Se on usein jo aivan nuorena hyvin toukkainen. Tämän ja kenties makunsa vuoksi nummitattia ei aina pidetäkään kangas- ja voitatin veroisena. Nummitatti sopii kuitenkin hyvin erilaisten muhennosten ja kastikkeiden raaka-aineeksi.