Númenor
Wikipedia
Númenor on saari J.R.R. Tolkienin fantasiakirjoissa. Siitä kerrotaan erityisesti romaanin Silmarillion osassa Akallabêth. Saaren vaiheiden esikuvana on kertomus Atlantiksesta.
Númenor sijaitsi Kuolemattomien Maiden ja Keski-Maan välisellä merialueella. Tuorin huoneeseen kuuluneet ihmiset saivat saaren palkkioksi avustaan valarille taistelussa Melkoria vastaan. He perustivat saarelle Númenorin kuningaskunnan, josta kehittyi mahtava, mutta joka myöhemmin turmeltui Sauronin vaikutuksesta. Númenorilaiset lähtivät sotaretkelle valaria vastaan, jolloin heidän saarensa vajosi meren syvyyksiin.
[muokkaa] Númenorin perustaminen
Eärendilin pojat, puolihaltiat Elros ja Elrond saivat valita, kumpaan sukukuntaan he halusivat kuulua. Elrond liittyi haltioihin, mutta Elros oli mieltynyt ihmisten sukuun ja ilmoitti haluavansa kuulua siihen. Hyvitykseksi valinnastaan Elrosista ja hänen jälkeläisistään tuli pitkäikäisiä. Elrosille ja muille valaria auttaneille ihmisille pystytettiin Kuolemattomien Maiden ja Keski-Maan välille oma saari, joka ei ollut Melkorin osittain turmeleman Keski-Maan vaikutuspiirissä. Elrosista tuli tämän saaren, Númenorin ensimmäinen kuningas.
Valar kielsivät númenorilaisia purjehtimasta länteen Kuolemattomille maille, koska he tiesivät, että ihmiset asuessaan Kuolemattomilla mailla vain vanhenisivat nopeammin. Elrosin jälkeläiset muistivat kuitenkin, että heidän esi-isänsä oli ollut puoliksi haltia, ja olisi voinut valita kuolemattomuuden. He alkoivat haaveilla valarin kiellon rikkomisesta, sillä uskoivat saavuttavansa Kuolemattomilla Mailla kuolemattomuden.
[muokkaa] Númenorin rappio ja tuho
Númenorilaiset purjehtivat Keski-Maahan ja valloittivat sieltä alueita. He ottivat Sauronin vangikseen, mutta Sauron onnistui luikertelemaan kuningas Ar-Pharazônin neuvonantajaksi. Hän uskotteli númenorilaisille, että he saavuttaisivat kuolemattomuuden palvomalla Melkoria. Saarelle pystytettiinkin Melkorin temppeli, jossa uhrattiin ihmisiä. Sauron yllytti númenorilaiset sotaan valaria vastaan. Aluksi Ar-Pharazôn ei uskaltanut suoraan uhmata valarin pannaa, mutta tuntiessaan elinpäiviensä lähestyvän loppuaan hän kallisti korvansa Sauronin puheille, aloitti hän sotavarustelun hyökätäkseen Valinoriin ja valloittaakseen kuolemattomat maat. Näin hän toivoi saavuttavansa kuolemattomuuden, joka hänelle mielestään kuului ihmisten kuninkaista mahtavimpana.
Númenorilaiset rakensivat sotalaivaston, jonka veroista ei maailmassa siihen mennessä oltu nähty, ja aloitti hyökkäyksen kohti Valinoria. Laivaston saavuttua perille Ar-Pharazôn kuitenkin epäröi astumasta maihin, silläl Valinorissa oli kaikki autiota ja uhkaavan hiljaista. Lopulta hän laski maihin miehistöineen ja julisti maan omakseen elleivät valar tulisi piiloistaan sitä omakseen vaatimaan. Tällöin valar kutsuivat avukseen Erua, joka erotti Kuolemattomat Maat Keski-Maasta, ja Arda väännettiin pallon muotoiseksi, jolloin yksikään ihminen ei voinut enää purjehtia Kuolemattomille Maille. Ne saattoivat saavuttaa vain haltioiden laivat. Tapahtumaa kutsutaan Maailman muuttumiseksi. Samalla Númenor upposi meren syvyyksiin ja saarella olevat ihmiset hukkuivat. Kuolemattomia maita ympäröivät Pelóri-vuoret romahtivat Ar-Pharazônin ja hänen armeijansa päälle ja Sauron itse hukkui Númenorin mukana. Hänen henkensä kuitenkin pakeni takaisin Mordoriin.
Kaikki númenorilaiset eivät kuitenkaan tuhoutuneet Maailman muuttumisessa. Valarille uskollinen Elendil, hänen poikansa Isildur ja Anárion ja heidän kannattajansa pakenivat Keski-Maahan ja perustivat sinne Gondorin ja Arnorin valtakunnat. Sauronia kannattavia númenorilaisia säilyi Keski-Maassa eteläisessä Umbarin kaupungissa. Heitä kutsuttiin mustiksi númenorilaiksi ja heidät tunnettiin merirosvoina.
