Myrkkykeiso
Wikipedia
Myrkkykeiso | ||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
Cicuta virosa L. |
||||||||||||||||||||
Katso myös | ||||||||||||||||||||
Myrkkykeiso Wikispeciesissä |
Myrkkykeiso (Cicuta virosa) kuuluu Suomen pahimpiin myrkkykasveihin ja se onkin aiheuttanut paljon myrkytyksiä etenkin rantaniityillä laidunnetulle karjalle.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö ja koko
Myrkkykeiso kasvaa 50-150 cm korkeaksi. Sen likaisen valkoinen sarjakukkainen kukinto muistuttaa koiranputkea. Juurakko on paksun porkkanan muotoinen ja lokeroinen. Lehdet ovat puikeita parilehdykkäisiä. Lehdykät ovat 3-8 cm ja isohampaisen sahalaitaisia. [1] Koko kasvi haisee pahalta. [2]
Myrkkykeisosta on Suomessa myös kaksi muunnosta nimittäin rantamyrkkykeiso (Cicuta virosa var. virosa) ja kaitamyrkkykeiso (Cicuta virosa var. angustifolia).
[muokkaa] Levinneisyys
Myrkkykeison kasvupaikat ovat yleensä pehmeähköjä rantoja, joilla laji kasvaa joko matalassa vedessä tai tulvavaikutteisella niityllä. Se on Etelä- ja Keski-Suomessa melko yleinen, mutta Oulun läänistä pohjoiseen harvinainen.
[muokkaa] Muuta
Myrkkykeison uhreina on kuollut karjaa ja lapsia, jotka ovat joskus syöneet kasvin makeita juurakoita. [3]
Myrkkykeison myrkkyjä ovat ainakin kikutoksiini (C17H22O2, CAS-numero 505-75-9) ja kikutoli (C17H22O, CAS-numero 109116-12-3).
Kasvin muita nimiä ovat keisanputki, keisonputki, keisoputki, vesiputki, villiputki, velhonputki, myrkkyputki ja eläintenmyrkky.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Myrkkykeiso Farmit Website Oy. Viitattu 26.7.2007.
- ↑ Ullan palsta Juho Vainion säätiö. Viitattu 26.7.2007.
- ↑ Hullukaalista Humalaan – perinteisiä kotimaan lääke- ja myrkyllisiä kasveja Kuopion museo. Viitattu 26.7.2007.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Myrkkykeiso (Cicuta virosa)
- Nettikasvio: Myrkkykeiso (Cicuta virosa)
- Jouni Paarlahti, Myrkkykasvit, WSOY, 2005, ISBN 951-0-30079-9