Munasarjasyöpä
Wikipedia
Munasarjasyöpä on syöpä, joka saa alkunsa munasarjoista. Munasarjat ovat naisen sukupuolirauhasia, joiden tehtävä on tuottaa munasoluja ja naishormoneja.
Munasarjasyöpä on Suomessa naisten kuudenneksi yleisin syöpä, ja sen ilmaantuvuus on suurin 65–69-vuotiailla naisilla. Munasarjasyöpään sairastumisen riskiä pienentävät muun muassa yhdistelmäehkäisypillerien käyttö, raskaus, imetys, kohdunpoisto ja sterilisaatio. Sairastumisriskiä puolestaan jonkin verran lisäävät lapsettomuus, pitkäkestoinen klomifeenin käyttö ja pitkäkestoinen vaihdevuosien hormonikorvaushoito. BRCA1-geenimutaation kantajilla on lähes 40 prosentin riski sairastua munasarjasyöpään 70. ikävuoteen mennessä. [1]
Munasarjasyövistä suurin osa, 92–96 prosenttia, on epiteliaalista alkuperää olevia kasvaimia eli karsinoomia. Näistä yleisimpiä alatyyppejä ovat seroosi karsinooma (40 %), endometrioidikarsinooma (10–24 %), musinoottinen karsinooma (3–10 %) ja kirkassolukarsinooma (5–11 %). Epiteliaalisten kasvainten ohella muita harvinaisempia munasarjatyyppejä ovat itusolukasvaimet ja sukupienakasvaimet.[1]
Munasarjasyöpä on usein aluksi täysin oireeton, eikä potilaan kliinisessä tutkimuksessakaan välttämättä havaita mitään erityistä. Varhaisvaiheessa yleisimpiä oireita ovat vatsan alueella tunnusteltavissa oleva kasvain, vatsan turpoaminen, vatsakipu ja suolisto-oireet kuten pahoinvointi ja ummetus. Levinnyt syöpä voi aiheuttaa myös heikotusta, kuumetta, selkäkipua ja hengenahdistusta.[1]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Munasarjasyöpä 3.10.2007. Käypä hoito -suositus. Viitattu 19.11.2007.
