Monosakkaridi

Wikipedia

Monosakkaridit ovat kaikkein yksinkertaisimpia hiilihydraatteja. Ne ovat kiteisiä, värittömiä ja vesiliukoisia. Jotkut niistä maistuvat makeilta. Monosakkarideja ovat esimerkiksi glukoosi, fruktoosi, mannoosi ja galaktoosi.

Monosakkaridit muodostavat yhteen liittyessään disakkarideja ja polysakkarideja kuten selluloosaa ja tärkkelystä.

[muokkaa] Rakenne

Monosakkaridit voivat olla joko avoketjuisia tai renkaita, mutta elimistössä monosakkaridien vallitsevana muotona on rengasmainen rakenne. Rengasmaisessa rakenteessa anomeerihiileksi kutsutaan hiiltä, joka on lähinnä karbonyyliryhmää muodostavaa hiiltä. Tästä samaisesta karbonyyliryhmää muodostavasta hiilestä aloitetaan monosakkaridin hiilten numerointi. Hiiliketjun pituus monosakkaridissa voi olla kolme tai suurempi. Tärkeimpiä elimistössä esiintyviä monosakkarideja ovat kuitenkin heksoosit, joissa on kuuden hiiliatomin ketju. Aldoheksooseiksi kutsutaan heksooseja, joissa anomeerihiili on ensimmäinen hiili. Ketoheksooseja ovat puolestaan sellaiset heksoosit, joissa anomeerihiili on toinen hiili. Monosakkaridi on beetamuoto anomeerihiileen liittyvän OH-ryhmän ollessa samalla puolella C₂OH-ryhmän kanssa. Jos taas C₂OH-ryhmä on eri puolella kuin anomeerihiileen liittynyt OH-ryhmä, kyseessä on alfamuoto. Lisäksi rengasrakenteinen monosakkaridi voi olla joko D- tai L-muoto. Kaikki elimistössä esiintyvät monosakkaridit ovat D-sokereita.

[muokkaa] Nimeäminen

• Trioosi: kolme hiiliatomia
• Tetroosi: neljä hiiliatomia
• Pentoosi: viisi hiiliatomia
• Heksoosi: kuusi hiiliatomia
• Heptoosi: seitsemän hiiliatomia

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.