ebooksgratis.com

See also ebooksgratis.com: no banners, no cookies, totally FREE.

CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Militarismi – Wikipedia

Militarismi

Wikipedia

Militarismi tarkoittaa joko sotilaallisten seikkojen yksipuolista korostamista, sotahenkisyyttä ja sotaisuutta tai sotilasvaltaa.[1]

Militarismi on oppi, jonka mukaan sotilaiden tulisi hallita valtiota tai ainakin olla vaikutusvaltaisessa ja arvostetussa asemassa. Militarismin perusajatus on, että sotilaallinen voima on yksi kaiken turvallisuuden ja siten valtion perustehtävän lähtökohdista. Laajemmassa mielessä sanaa käytetään viittaamaan kaikkeen asevoimien merkitystä korostavaan poliittiseen ajatteluun tai sotilaallisia ihanteita vaalivaan ideologiaan, usein arvostelevassa mielessä.

Militaristinen yhteiskunta ihannoi järjestystä ja sotilaallisuutta. Militarismiin liittyy usein ekspansiivinen ulkopolitiikka. Militaristinen valtio voi myös pyrkiä rauhan säilyttämiseen sotilaallisen voiman avulla periaatteella "voimaa pitää näyttää, jottei sitä tarvitsisi käyttää".lähde?

Monia maita on hallittu militaristisesti. Länsimaisen historian ensimmäinen tunnettu militaristinen valtio oli helleenien Sparta Lakoniassa.lähde? Sittemmin muun muassa Roomaa, Japania, Brittiläistä imperiumia, Napoleonin Ranskaa ja natsi-Saksaa on hallittu militaristisin ajatuksin.

Militarismi hallinnossa ei välttämättä johda sotaan, mutta käytännössä militaristiset valtiot ovat usein olleet hanakoita sotimaan.

Militarismi-termiä on 1900-luvulla käytetty propagandassa puolin ja toisin, etenkin sotien aikana.

Populäärikultuurissa ja muodissa on paljon puhtaasti militaristisia aineksia, jotka eivät normaalisti kuitenkaan ole millään tavoin aidosti sotaa ihannoivia, vaan enemmän tyylillisiä ja lajityyppeihin liittyviä kliseitä ja maneereja.

[muokkaa] Lähteet

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
    Itkonen, Terho: Vierassanat: Kielenkäyttäjän opas. Helsinki: Kirjayhtymä, 1990. ISBN 951-26-2796-5.


Tämä yhteiskuntaan tai sosiologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.


aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -