Mikrolisäys

Wikipedia

Mikrolisäys tarkoittaa kasvien suvutonta lisäämistä eli kloonaamista. Mikrolisättäessä kasvia siitä irrotetaan solukkoa tai kasvupiste joka siirretään kasvamaan itsenäisesti ja josta muodostuu uusi kasvi.

Useiden kasvilajien mikrolisäys on helppoa ja onnistuu kotioloissa, esimerkiksi muratin lisääminen pistokkaista on periaatteessa sen mikrolisäämistä. Joidenkin kasvilajien mikrolisääminen on kuitenkin hankalampaa, ja usein apuna käytetään kasvihormoneja, kuten auksiinia ja sytokiniiniä, steriilejä kasvatusolosuhteita ja sopivaa ravintoalustaa.

[muokkaa] Esimerkki mikrolisäyksen kulusta

Mikrolisättävästä kasvista irrotetaan haluttua solukkoa tai kasvupisteitä ja siirretään ne kasvamaan joko ravintoliuokseen tai ravintoalustalle. Irrotettu kasvupiste alkaa muodostaa yleensä versoa, mutta irrotettu solukko ryhtyy tuottamaan kallusta erilaistuneiden solujen sijaan.

Kasvupisteen tuottama verso siirretään yleensä suoraan juurrutusalustalle joka sisältää auksiinia ja juurten muodostettua se istutetaan multaan. Solukosta muodostunut kallus voidaan jakaa pienempiin osiin ja siirtää edelleen ravintoliuokseen tai -alustalle ja siten lisätä kalluksen määrää.

Kun kallusta on tuotettu tarpeeksi siirretään kalluspaloja versotusalustoille jotka sisältävät sytokiniiniä ja joissa kallus alkaa tuottaa pieniä versoja. Versojen ollessa noin sentin korkuisia ne leikataan irti kalluksesta ja siirretään juurrutusalustalle, joissa niihin muodostuu juuret. Juurten ollessa sopivan mittaisia voidaan tuotetut versot istuttaa multaan.

[muokkaa] Mikrolisättäviä lajeja

Mikrolisäys on taloudellisesti merkittävä tapa tuottaa uusia taimia monilla kasvilajeilla joiden siementuotanto on heikkoa tai olematonta, kuten banaanilla. Muita yleisesti mikrolisättäviä lajeja ovat mm. avokado, sitrushedelmät, ananas, peruna, mansikka, vadelma, herukat sekä puut kuten lehmus.