Merienkeli
Wikipedia
| Merienkeli | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Äärimmäisen uhanalainen (CR) | ||||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Squatina squatina (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||||
| Merienkelin levinneisyys | ||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Merienkeli Wikispeciesissä |
Merienkeli (Squatina squatina) on eurooppalainen hailaji, joka ulkonäöltään kuitenkin muistuttaa lähinnä rauskuja.
Merienkelin alkuperäinen levinneisyys Atlantissa ulottuu Etelä-Skandinaviasta Marokkoon ja Kanariansaarille ja kattaa myös Välimeren ja Mustanmeren. Laji eläa mannerjalustan vesissä viiden metrin syvyydestä ainakin 150 metriin asti. Merienkeli on pohjakala joka makaa osittain pehmeään pohjaan kaivautuneena, vain silmät näkyvillä.
Merienkeli voi kasvaa jopa 1,8 m:n pituseksi. Kala on päältä tumman ruskea, alta vaalea. Selkälinjassa on piikkien rivi. Pää on silmien välistä selvästi lommolla. Ravinto koostuu pääosin luukaloista, myös rauskuista, äyriäisistä ja nilviäisistä. Lisääntyminen on ovovivipaarista; naaras synnyttää kerralla 9–20 munasta kehittynyttä poikasta.
Merienkeli oli aiemmin yleinen petokala laajoilla alueilla Euroopassa. Se on kuitenkin jyrkästi vähentynyt 50 viime vuoden aikana. Merienkelit joutuvat helposti pohjatroolien sivusaaliiksi. Niitä on käytetty ihmisravintona esimerkiksi Englannissa. Laji katsotaan nykyään hävinneeksi Pohjanmerestä ja osista Välimerta ja se luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi.[1]
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Ranier Froese ja Daniel Pauly (toim.): Squatina squatina (peilipalvelin) FishBase. (englanniksi)
- ARKive (valokuvia)
