Laivaston säiliölaiva

Wikipedia

Laivaston säiliölaiva on merivoimien huoltoalus.

Alus on yleensä tavallinen noin 12–16 000 tonnin tankkilaiva, joka on muutettu kuljettamaan ensisijaisesti polttoöljyä tai kerosiinia. Toisen maailmansodan aikana tärkein lasti oli hiukan puhdistettu raakaöljy, jota sotalaivat käyttivät tuolloin polttoaineenaan. Viimeistä raakaöljytankkeria pidettiin yllä vuoteen 1983 asti Ison-Britannian laivastossa; sen tehtävä oli antaa polttoainetta kuninkaalliselle huvijahti H.M.S. Britannialle, joka oli viimeinen raakaöljypolttoinen alus; sen kattilat uusittiin polttoöljylle vuoden 1983 peruskorjauksessa. Raakaöljykäyttöisyyden vuoksi Britannia ei lähtenyt Falklandin sotaan, vaikka se onkin virallisesti sairaala-alus: se olisi tarvinnut mukaan oman säiliölaivan.

Laivaston säiliölaivassa on yleensä oma puolustusaseistus ensisijaisesti ilmahyökkäyksiä vastaan; tällaiset alukset kulkevat laivastojen mukana pitkissä operaatioissa. Ne mahdollistavat jopa kuukausien mittaiset operaatiot merellä.

Vaikka ydinvoima lisää painoarvoaan suurissa aluksissa, pääosa kevyistä aluksista käyttää edelleen polttoaineenaan polttoöljyä tai kaasuturbiinialukset kerosiinia.

Siksi laivaston säiliölaivat tulevat säilyttämään asemansa vielä kauan.

[muokkaa] Lähteet

• Jane´s fighting ships