Lahko (uskonto)
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Lahko on vallitsevasta uskontokunnasta irtaantunut ryhmä, jolla on poikkeavia, selkeitä erikoiskorostuksia. Joidenkin määritelmien mukaan lahko on ei-kristillinen ryhmittymä (tai joka ei tunnusta kristinopin kaikkia dogmeja). Niiden tähden se leimataan usein enemmistön keskuudessa harhaoppiseksi. Lahko mieltää kuitenkin itsensä vallitsevan uskontokunnan puhdasoppiseksi muodoksi. Lahkolle kuuluvia ominaispiirteitä ovat esimerkiksi näkyvät johtajat, tiukka ryhmäkuri ja pelottelu. Itsensä erilliseksi ymmärtävän uskonnon nimittämisessä lahkoksi on halventava sävy.
Uskontososiologi Phil Zuckermanin mukaan lahkojen, kirkkojen ja kulttien välillä ei varsinaisesti ole eroa.[1]
Suomen luterilaisen kirkon herätysliikkeitä, varsinkin lestadiolaisuutta, on 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa pidetty lahkoina. Niidenkin nimittämisessä lahkoiksi on kuitenkin halventava sävy; nykyään niitä kutsutaankin herätysliikkeiksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Lahko
Lahko on monesti ympäristönsä halveksima, mutta se vastaa samalla mitallalähde? ja halveksii muitalähde?, ja kiistää olevansa lahko. Lahko korostaa omaa merkitystään, ja sanoo olevansa oikea pelastuksen tuoja, muut korkeintaan puutteellisia. Lahkon jäseniltä vaaditaan yhdenmukaisuutta. Moni lahko kieltää jäseniltään monia asioita, joita pitää "likaisina", esim. tupakan ja television. Lahko kieltää järkiperäisen arvostelun, ja se väheksyy tieteellistä tutkimusta. Lahko luo monesti oman historiansa. Lahko suhtautuu erityisen katkerasti omiin luopioihinsa, ja yrittää saada luopuneita takaisin. Lahko voi kuitenkin myös erottaa niitä, jotka eivät noudata lahkon kuria.
Lahkolle on tyypillistä johtaja, joka ohjaa lahkon toimintaa. Lahko korostaa usein yksipuolisesti jotain uskon kohtaa ja lisää siihen omia piirteitä. Esimerkiksi voidaan uskoa, että etukäteen tiedetään, milloin maailmanloppu tulee. Maailmanloppu-uskomus auttaa lahkoa kontrolloimaan jäseniään, sillä lahkon mukaan maailmanlopun ollessa lähellä kannattaa kuulua pelastavaan lahkoon. Maailmanloppuun uskominen on nykyään lahkojen parissa entistä harvinaisempaa. Monet ns. pienkirkot muistuttavat ainakin joiltain osin lahkoja. Myös suuressa uskonnossa voi olla paikallisia, lahkonomaisia piirteitä.
[muokkaa] Tuhoisa lahko
- Tuhoisa lahko on lähes sama kuin Kultti
Tuhoisa uskonlahko ajaa jäsenensä uskonnon takia esim. joukkoitsemurhaan. Usein ennen sitä lahko on eristäytynyt jonnekin syrjäiselle paikalle. Tunnettu oli David Koreshin "Daavidin oksa" 1993. Satoja ihmisiä kuoli pastori Jonesin tekemässä joukkoitsemurhassa 1970-luvun lopulla. Lahkolla oli aseistetut vartijat, jotka panivat kaikki juomaan myrkkyä. Tuhoisille uskonlahkoille saattaa olla ominaista, että niiden takia joutuu luopumaan aviopuolisostaan, perheestään ja omaisuudesta. Tuhoisa lahko voi myös pistää jäsenensä luovuttamaan omaisuuttaan, työskentelemään suuren osan vapaa-ajastaan lahkon hyväksi ja käännyttämään jatkuvasti muita ihmisiä. Lahko voi maksamaan suhteettoman kalliita kurssimaksuja, joiden maksamiseksi on otettava erillistä pankkilainaa. Alussa kurssimaksut voivat olla kohtuullisia. Ihmisille luvataan onnellisuutta, mutta monen vuoden ja pankkilainan jälkeen kohde voi hautoa itsemurhaa, kun huomasi, etteivät lahkon lupaukset paremmasta elämästä ole toteutuneetkaan. Todellisuudessa tämmöisen lahkon tarkoitus on nylkeä rahaa kierolla pettämisellä niiltä ihmisiltä, jotka uskovat vilpittömästi lahkon ajatuksiin. Jos lahkoon pettynyt yrittää lahkosta erota, häntä painostetaan ja uhkaillaan. Jos lahkon toiminnasta yritetään levittää tietoja internet-sivuilla, näitä sivuja vastaan hyökätään.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Zuckerman, Phil: Invitation to the Sociology of Religion. New York: Routledge, 2003. ISBN 0-415-94126-1.
