Kliimaksi (ekologia)
Wikipedia
Kliimaksi on sukkession eli elinympäristön luontaisen, vähittäisen muuntumisen loppuvaihe, jolloin alueelle on asettunut myös pitkäikäisiä, hitaasti lisääntyviä lajeja. Kliimaksin saavuttanut eliöyhteisö on varsin vakaa, sillä sen muutokset ovat yleensä hitaita ja vähäisiä.
[muokkaa] Metsä
Metsätaloudessa kliimaksi eli päätemetsävaihe on metsän kehityksen ja kasvun kypsä vaihe, sen lopputila. Puuston nettokasvu on tällöin hyvin vähäistä. Sen sijaan metsäluonnon biodiversiteetti eli sen monimuotoisuus on hyvin suurta. Metsässä on erilaisia biotooppeja eli elinympäristöjä sekä monia eläin ja kasvulajeja. Lahopuuta on runsaasti ylläpitämässä monimuotoisuutta ja puuston valtalaji Suomessa on joko mänty tai kuusi kasvupaikasta riippuen, Keski-Euroopassa usein myös pyökki.
Metsän kliimaksi-vaihe on enemmänkin teoreettinen kuin todellinen kasvillisuuden vakaa tasapainotila, sillä metsän kehittymiseen liittyy paljon sattumanvaraisuutta. Ennustettavuutta vaikeuttavat myrskyt, metsäpalot, lumituhot, tulivuorenpurkaukset, meteoriitit, maanvyöryt, hyönteistuhot ja tautituhot, koska ei tiedetä milloin, minne, miten ja miten usein ne vaikuttavat. Näillä luontaisilla häiriötiloilla on kuitenkin oleellinen merkitys metsäekosysteemin uudistumisessa.
Kliimaksi-nimityksen käytöstä on alettu luopua, kun on opittu ymmärtämään, että metsälle on tyypillisempää jatkuva muutos kuin vakaa tasapainotila.
