ebooksgratis.com

See also ebooksgratis.com: no banners, no cookies, totally FREE.

CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Kivikukat – Wikipedia

Kivikukat

Wikipedia

Kivikukat
Lithops hallii
Lithops hallii
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Jääruohokasvit Aizoaceae
Suku: Kivikukat Lithops
N.E.Br.
Katso myös
  Kivikukat Wikispeciesissä

  Kivikukat Commonsissa

Kivikukat (Lithops) tai "elävät kivet" on Etelä-Afrikassa ja Namibiassa esiintyvä jääruohokasvisuku. Kasvit ovat saaneet nimensä tavastaan välttää syödyksi tuleminen naamioitumalla kiviksi. Naamioituminen on sikäli tehokasta, että sukuun kuuluvan kasvin kuvasi ensimmäisenä englantilainen tutkimusmatkailija William John Burchell vasta vuonna 1811.

Suvun kasvit ovat erittäin sopeutuneita paahteisen autiomaan ankariin olosuhteisiin. Kasvi muodostuu kahdesta lieriömaisestä mehevästä, tavallisesti harmaasta lehdestä, joiden yhteyttävät osat sijaitsevat lehden sisällä osissa, joihin auringonvalo pääsee tunkeutumaan lehden päälypinnalla olevista läpikuultavista alueista. Luonnossa kasvista yleensä näkyvätkin maanpinnalle vain lehtien yläpinnat. Elävät kivet ovat monivuotisia ja kukinnan jälkeen lehtien välissä olevasta raosta kasvaa uusi lehtipari samalla, kun vanha kuihtuu pois.

Kukat ovat valkoisia tai keltaisia, säteittäisiä ja niissä on runsaasti terälehtiä. Yksi lehtipari tuottaa yhden kukan. Kukka puhkeaa lehtien välissä olevasta raosta ja on itse kasvin kokoon nähden melko suuri. Luonnossa kukinta ajoittuu sadekausen alkuun.

Kivikukkien kasvattaminen huonekasvina on helpohkoa, kunhan runsaasti lämpöä ja valoa on saatavilla. Autiomaan olosuhteisiin sopeutuneina niiden kastelun on oltava hyvin niukkaa, sillä liika kastelu voi saada lehdet repeämään (joidenkin lajien kasvualueella aamukaste on pääasiallinen veden lähde). Lepokuukausina vettä ei saa antaa lainkaan. Veden päätymistä versojen päälle on pyrittävä välttämään, sillä se voi aiheuttaa auringonpaisteessa palovammoja tai mädättää verson.

[muokkaa] Aiheesta muualla


aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -