Kiri sute gomen

Wikipedia

Kiri sute gomen (jap. 斬り捨て御免 , Kiri sute gomen) tai (jap. 切り捨て御免, Kiri sute gomen) tarkoittaa kirjaimellisesti , "Lupa lyödä (miekalla)" tai "lupa lähteä" jättäen kohteen ruumis ilman ilmoitusvelvollisuutta paikallisille viranomaisille. Kyseessä on samurai-säädyn (muita säätyjä keskiaikaisessa Japanissa: talonpoika, käsityöläinen ja kauppias. Säätyjen ulkopuolisilla eta tai hinin ei ollut oikeuksia) oikeus tuomita ja rangaista heti paikan päällä, mukaan lukien surmata jos tarpeellista, alempien säätyjen edustajia jos nämä "käyttäytyvät toisin kuin heiltä oli lupa odottaa". ^[1].

Kiri sute gomen säännöstä on paljon virhekäsityksiä. Kiri sute gomen oikeuden turha käyttö oli samuraille kunniatonta. Lisäksi Kiri sute gomenin kohteella, vaikka olikin samuraita almpaa säätyä, oli lupa puolustautua samuraita vastaan. Lisäksi Kiri sute gomen saattoi johtaa viranomaisten oikeuttamaan verikostoon ada-uchiin.

Samuraiden toimia myös valvottiin viranomaisten toimesta ja aiheetomasta Kiri sute gomenin käytöstä oli ankarat rangaistukset, samurai saatettiin tuomita jopa itsemurhaan (seppuku).

[muokkaa] Lähteet

Don Cunningham: Taiho-jutsu,Law and Order in the Age of the Samurai. Tuttle Publishing, 2004. ISBN 0-8048-3536-5.
Timo Reenpää (päätoimittaja): BU - Samurain ammatti / Hashi 20/1998. Hashi (silta) ; Japanilaisen Kulttuurin Ystävät ry, 1998. ISBN 951-98012-1-9.
Oscar Ratti, Adele Westbrook: Secrets of the Samurai , A Survey of the Martial Arts of Feudal Japan. Castle Books, 1973. ISBN 0-7858-1073-0.