Keuhkoahtaumatauti
Wikipedia
Keuhkoahtaumatauti tai COPD (engl. Chronic obstructive pulmonary disease) on keuhkoputkissa ja -rakkuloissa esiintyvä krooninen tulehdus, joka vähitellen johtaa emfyseemaan. Taudin eteneminen on salakavala. Kun jokin jatkuva ärsytys aiheuttaa limaneritystä keuhkoputkessa, putken seinämät kovettuvat vähitellen, ja ilman kulkuaukko pienenee. Samalla pienimpien keuhkorakkuloiden seinien rakenne rappeutuu, ja rakkulat löystyvät ja laajenevat. Tämä laajeneminen kehittyy vähitellen emfyseemaksi, jolloin rakkuloiden joustavuus ja hapenottokyky ratkaisevasti vähenevät. Vaikka emfyseema onkin suomeksi keuhkolaajentuma, tämä laajeneminen ei tule hengityksen hyödyksi, vaan ilma jää loukkuun, mistä sen sisältämä happi ei pääse kulkeutumaan verenkiertoon.
Oireet ovat aluksi lieviä: jatkuva yskä ja vinkuva hengitys. Vähitellen hengenahdistus pahenee ja yleiskunto heikkenee. Potilaalla, jolla on pitkälle kehittynyt COPD, on harmahtava iho ja laajentunut rintakehä, joskus jopa jatkuvista hengitysponnisteluista johtuvia painaumia rintakehän yläosassa. Päivittäiset askareet käyvät yhä raskaammiksi sekä kävely portaissa ja vastamäissä miltei mahdottomaksi.
COPD:n ja astman oireet muistuttavat osittain toisiaan. Astman syntymekanismi on kuitenkin erilainen ja hoito poikkeaa COPD:stä, vaikka kumpaakin sairautta hoidetaan osittain samoilla lääkkeillä. Tauti on helposti todettavissa spirometrikokeella eli mittaamalla keuhkojen tilavuutta ja uloshengityskapasiteettia. Astma poikkeaa COPD:sta erityisesti siinä, että astmapotilaan keuhkojen suorituskyky vaihtelee voimakkaasti.
Laitteistoa ei ole joka terveysasemalla, mutta Hengitysliitto pyrkii toimittamaan mahdollisimman monelle terveysasemalle ns. minispirometrin, jota voidaan pitää kädessä kuten matkapuhelinta. Astmalääkkeet kuten kortikoidisumuttimet voivat joskus tuoda jonkinasteista lievitystä, mutta joillekin COPD-potilaille ne eivät vaikuta lainkaan. Pientä helpotusta voidaan saada antikolinergiinin tyyppisillä lääkkeillä, mutta ainoa varmasti lieventävä lääke on happikaasu. Happilisäystä täytyy kuitenkin käyttää varoen, jotta vältettäisiin hiilidioksidipitoisuuden kasvu veressä.
Tavallisin aiheuttaja on tupakointi. Yli 95 % COPD-potilaista tupakoi. Eri henkilöillä näyttää olevan hieman eriasteinen alttius tautiin. Arvioidaan kuitenkin, että yli 50-vuotiaista tupakoitsijoista 15–25% potee keuhkoahtaumatautia. Taudin puhjettua mikään ei sitä enää paranna, mutta tupakoinnin lopettaminen kokonaan hidastaa huomattavasti sen etenemistä. Joskus on mahdollista tehdä keuhkoahtaumaa sairastavalle potilaalle keuhkonsiirto.
Naistupakoitsijoista jopa puolet sairastuu keuhkoahtaumatautiin. [1]
