Keltalieko

Wikipedia

Keltalieko
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Kasvit Plantae Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta Kaari: Sanikkaiset Pteridophyta Alakaari: Liekomaiset Lycopodiophytina Luokka: Liekokasvit Lycopodiopsida Lahko: Lycopodiales Heimo: Lycopodiaceae} Suku: Keltalieot Diphasiastrum Laji: complanatum
Kaksiosainen nimi
Diphasiastrum complanatum (L.) Holub
Katso myös
Keltalieko Commonsissa

Keltalieko (Diphasiastrum complanatum, syn. Lycopodium complanatum) on ainavihanta kangasmetsän pohjakerroksen kasvi. Siitä on useita alalajeja jotka joskus luokitellaan omiksi lajeikseen.

[muokkaa] Ulkonäkö ja koko

Keltalieko muodostaa jopa yli metrin pituisia,^[1] litteitä versoja jotka luikertelevat pitkin maanpintaa tai sammalkerroksen alla. Maanpäällinen osa on 10–30 senttimetrin korkuinen,^[1] monihaarainen ja muistuttaa litistynyttä mustikanvarpua. Itse kasvi on tummanvihreä, joskus siniseen vivahtava - nimensä se on saanut siitä että siitä saadaan perinteistä keltaista väriainetta kankaiden värjäykseen.^[2] Keltalieon lehdet ovat pieniä ja suomumaisia.^[1] Sen itiöpesäkkeet nousevat kasvin yläpuolella vaaleankeltaisiin kynttilämäisiin ulokkeisiin, jotka sijaitsevat kahden tai kolmen ryhmissä perän päässä. Itiöt kypsyvät kesä-syyskuussa.^[1]

[muokkaa] Levinneisyys

Keltaliekoa tavataa Pohjoismaissa ja Baltiassa, sekä Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa samalla leveysasteella.^[3] Erityisesti se viihtyy kuivahkoissa mäntymetsissä.^[1]

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ ^{1,0 1,1 1,2 1,3 1,4} Halkka, Antti ym.: Kotimaan luonto-opas, s. 14. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19804-8.
2. ↑ Tampereen ympäristötieto
3. ↑ Virtuella floran