Kartiopullistuma

Wikipedia

Terveen silmän rakenne.
C=Sarveiskalvo

Kartiopullistuma

Kartiopullistuma eli keratoconus tai keratokonus ( kreikkaa keratos "sarvi" ja lat. conus "kartio") on hitaasti paheneva silmän sarveiskalvon pullistuma, joka heikentää näkökykyä. Näkö voi samentua niin paljon, ettei esimerkiksi näe enää lukea tai ajaa autoa, mutta pitkällekään edennyt kartiopullistuma ei kuitenkaan aiheuta täydellistä sokeutumista, sillä se on silmän pintarakenteen vaurio, eikä vaikuta näköhermon toimintaan lainkaan.

[muokkaa] Ilmeneminen

Sarveiskalvon pullistuminen keskiosastaan johtuu sen ohenemisesta, mutta lääketiede ei ole yksimielinen siitä, onko kyse perinnöllisestä vammasta vai rappeutumasta. Noin joka 1500. ihmisellä on kartiopullistuma kansallisuudesta ja ihonväristä riippumatta. Tavallisesti se todetaan myöhäisessä teini-iässä tai vähän yli parikymppisillä. Näkökyky voi huonontua huomattavasti lyhyessäkin ajassa, jolloin voi joutua uusimaan lasejaan useamman kerran vuodessa. Yleensä eteneminen hidastuu noin 40 vuoden iässä, joten jos vaiva todetaan vasta lähempänä keski-ikää, on varsin todennäköistä, että se pysyy lievänä. Kartiopullistuma vaivaa yleensä molempia silmiä, mutta voi ilmetä ja edetä hyvinkin eri tahdissa.

[muokkaa] Oireet

Yleensä kartiopullistuma ilmenee voimakkaana hajataittona ja näöntarkkuuden heikkenemisenä, johon liittyy useita mahdollisesti hyvinkin voimakkaita varjokuvia tai valoviivoja, jotka johtuvat silmän pinnan epäsymmetrisyyden lisääntymisestä. Valonsäteet eivät enää heijastukaan silmässä yhteen pisteeseen, vaan muodostavat sivukuvia kuin huonosti viritetyssä TV-kuvassa. Nämä ylimääräiset varjot näkyvät selvimmin katsottaessa pistemäistä valonlähdettä tummaa taustaa vasten. Esimerkiksi täysikuu voi keratokoonikon silmin näyttää epätarkalta ryppäältä (osin soikeitakin) kuita. Näitä varjokuvia voi olla "oikean" kuun ympärillä jopa useita kymmeniä. Yleinen oire on myös silmän valonarkuus.

[muokkaa] Hoito

Silmälasit
Lievemmissä tapauksissa hoidoksi riittävät tavalliset silmälasit, jotka korjaavat hajataiton heikentämää näöntarkkuutta.
Piilolinssi
Pidemmälle edennyttä kartiopullistumaa hoidetaan kovalla piilolinssillä, joka korjaa sarveiskalvon muotoa säännöllisemmäksi.
Sarveiskalvonsiirto
Kartiopullistuma voi edetä niin voimakkaaksi, ettei riittävää näöntarkkuutta saavuteta enää linsseillä. Noin 10 prosenttia kartiopullistumista vaatii leikkaushoitoa, jolloin sarveiskalvon vaurioitunut keskiosa korvataan luovuttajalta saadulla siirteellä. Keratokonus on Suomen suurin yksittäinen sarveiskalvosiirtojen aiheuttaja.