Kangaspuut
Wikipedia
Kangaspuut on kankaiden kutomisessa käytetty laite. Yksinkertaisimmillaan jo kivikaudella kaksi vaakasuoraa keppiä, joiden varaan luotiin kankaan loimi. Loimen pituuden määrittää haluttu kankaan pituus ja lisäksi kankaan kutomisen aiheuttaman kutistumisen vara. Kangaspuissa on kaksi lankaryhmää, pitkittäiset loimet ja poikittaiset kuteet. Kutominen perustuu näiden yhdistämiseen erilaisilla rytmeillä eli sidonnoilla. "Tavallisissa" kangaspuissa viriö saadaan aikaiseksi polkemalla polkusia, jotka on sidottu välittäjiin, jotka vipusten, tai pyörästen kautta nostavat toisia niisivarsia, kun taas toiset laskevat. Niisivarsilla on niidet, joista jokainen loimilanka kulkee läpi. Kudelanka kiedotaan sukkulaan, joka on sopivan muotoinen kapula. Sukkula pujotetaan loimien välistä, vähintään kahteen eri viriöön, jolloin kudelanka sitoo loimet yhteen. Kun kudelanka loppuu sukkulalta jatketaan kudelankaa laittamalla vanhan kudelangan viereen samaan viriöön uuden kudelangan pää vähän matkaa rinnakkain. Syntyy tiheä lankaverkko: kangas tai matto.
Ne ovat saaneet nykyisen muotonsa lähes 700 vuotta sitten. Nykyisin Suomessa on käytössä enimmäkseen vipuspuita. Teollisuudessa käytettävät kutomakoneet on kehitetty niistä.
