Kalman väki
Wikipedia
Kalman väki, kirkonväki tai yksinkertaisesti kalma on suomalaisessa uskomusperinteessä jokseenkin moniselitteinen ilmiö, jolla tarkoitetaan lähinnä seuraavia:
- kalmistossa tai tuonelassa asuvien vainajien haamujen joukkoa
- kuolemaan liittyvää sairauksia aiheuttavaa ja niitä parantavaa taikavoimaa, jota kutsutaan myös kalman voimaksi
- kuolemaan liittyvien henkiolentojen tai haltijoiden joukkoa, jotka eivät kuitenkaan ole vainajia.
Nämä merkitykset voivat myös sulautua toisiinsa.
Kalman väkeen liittyvät myytit eivät yleensä liity vainajien palvontaan. Kalman väkeen kuuluneet haamut olivat usein aivan tuntematonta ja vierasta joukkoa, kun taas vainajien palvonnassa vainajat tunnettiin, niitä arvostettiin, ja niitä pidettiin sukulaisina ja esivanhempina.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kirkonväen jumalanpalvelukset
- pääartikkeli:kirkonväki
Osa kirkonväkeä koskevista tarinoista kertoo vainajien yöllisistä jumalanpalveluksista, jotka yleisimmin tapahtuivat jouluyönä. Vainajien kerrottiin nousevan silloin haudoistaan ja pitävän jumalanpalvelusta kuolleen papin johdolla.
[muokkaa] Tarttuva ja seuraava väki
Kalman väki tai kirkonväki saattoivat lähteä kalmistosta tai manalasta joukkona kammottavia, joskus epämuotoisia haamuja. Kalman väkeä saattoi tarttua ihmisen mukaan kalmistolla. Silloin se joko sairastutti, tai alkoi seurata henkilöä näkymättömänä kulkueena tämän tietämättä. Joskus vain tietäjä tai noita saattoi nähdä tällaisen kulkueen, ja sen loitsulla karkottaa. Erään kansanparantajan loitsu kuului: "Sivu syyttömistä!" Kalmiston läpi kuljettaessa täytyi joissain perinteissä tehdä erityisiä rituaaleja, jotta kalman väkeä ei tarttuisi mukaan.
[muokkaa] Väki kuoleman enteenä
Kalman väki saattoi tulla hakemaan ihmistä, kun tämä oli kuolettavasti sairas. Ihmiset eivät kalman väkeä yleensä nähneet, mutta esimerkiksi kuolemansairas itse saattoi nähdä, ja eläimet vaistota nämä.
[muokkaa] Harmittomat tai hyödylliset kalman väet
Joissain tapauksissa kalman väkeä ei ollut syytä pelätä. Ne vain kulkivat ohitse elävistä. Hengeltään vahvimmat saattoivat jopa ottaa kalman väkeä käskyläisikseen. Oli tosin vaarana, että palvelijoiksi pantu kalman väki kääntyisi isäntäänsä tai emäntäänsä vastaan.
Kalevalassakin hädässä oleva henkilöhahmo kutsuu kuolleita avukseen:
- "Nostan maasta mannun eukot, pellosta peri-isännät,
- kaikki maasta miekkamiehet, hiekasta hevoisurohot
- väekseni, voimakseni, tuekseni, turvakseni..."
[muokkaa] Kalman voima
Kalman väki tai kalman voima tarkoitti myös erityistä taikavoimaa, joka liittyi kuolemaan, ja jonka ehkä kalmiston henkiolennot aiheuttivat. Kalman voimaa oli kalmistoissa, luurangoissa tai esimerkiksi ruumislaudoissa, joiden päällä vainajan ruumis oli maannut. Kalman voima saattoi aiheuttaa sairauden, jota voitiin kutsua kalmannenäksi tai kalmaksi.
Kalmaan sairastunut saattoi jopa menettää järkensä ja nähdä outoja olentoja. Joidenkin tarinoiden kalma-sairaudessa on piirteitä modernin lääketieteen tuntemasta skitsofreniasta. Kalman saattoi kuitenkin parantaja parantaa aineilla tai esineillä, joissa oli kalman voimaa. Tällaisia olivat esimerkiksi hautausmaan multa tai esineet, joihin vainaja oli ollut kosketuksissa.
