Jorge Videla

Wikipedia

Augusto Pinochet ja Videla 1978

Prikaatikenraali Jorge Rafael Videla Redondo (s. 21. elokuuta 1925, Mercedes) oli Argentiinan johdossa 1976–1981. Hän tuli valtaan Isabel Martínez de Perónin syrjäyttäneessä kaappauksessa.

Isabel Perón oli miehensä Juan Perónin varapresidentti ja tuli valtaan hänen kuoltuaan 1975. Heikkotahtoinen Perón nimitti Jorge Videlan armeijan komentajaksi 1975. Videla johti kaappausta, joka poisti Perónin vallasta ja muodosti juntan, johon hän kuului itse armeijan edustajana, amiraali Emilio Massera laivaston edustajana ja prikaatikenraali Orlando Ramón Agosti ilmavoimien edustajana. Kaksi päivää kaappauksen jälkeen Videla otti maan presidentin aseman.

Juntta nousi valtaan kesken epäjärjestyksen kauden. Maassa mellastivat toisaalta maanalaiset marxilaiset Ejército Revolucionario del Pueblo ja Movimiento Peronista Montonero, oikeistolaiset Alianza Anticomunista Argentina (AAA) sosiaaliministeri José López Regan johtamana ja erilaiset kuolemanpartiot. Juntta piti tätä oikeutuksena valtaannousulleen ja nimitti sitä kansallisen uudelleenjärjestelyn prosessiksi (Proceso de Reorganización Nacional). Asevoimat sai rajoittamattoman oikeuden pidättää ja tuomita terroristeiksi epäiltyjä. Kongressi ja poliittiset puolueet hajotettiin ja kaikki lainsäädäntövalta keskitettiin yhdeksänmiehiselle neuvostolle ja kaikki hallituksen paikat miehitettiin luotettavilla sotilailla.

Ihmisoikeusloukkauksista tuli arkipäivää juntan valtakaudella. Arviolta 8960–30000 argentiinalaista tapettiin tai katosi sen valtakaudella. Argentiinassa tätä nimitetään likaiseksi sodaksi (esp. Guerra Sucia). Ihmisoikeusloukkaukset rasittivat maan kuvaa ulkomailla, ja juntta leimasi kritiikin Argentiinan vastaiseksi kampanjaksi.

Talouspolitiikka jäi pitkälti José Alfredo Martínez de Hozin käsiin, joka pyrki liberalisoimaan taloutta. Ammattiliitot ja lakot kiellettiin.

Ulkopoliittisesti juntalle tuli kiistaa Chilen kanssa asumattomasta kolmesta saaresta, Picton, Lennox ja Nueva, Amerikan eteläkärjessä Beaglen kanaalissa ja 1977 Pinochetin Chile ja Argentiina olivat lähellä avointa sotaa. Paavi Johannes Paavali II avasi kuitenkin neuvottelukierroksen, joka esti sodan.

Myöhemmin Argentiina alkoi vihjailla YK:ssa mahdollisuudesta vallata Falklandinsaaret briteiltä. Koska britit eivät reagoineen uhkauksiin, pääteltiin etteivät he saarista välittäneet. Operaatio Rosario saarien valtaamiseksi käynnistyi 2. huhtikuuta 1982 pian Etelä-Georgian kriisin jälkeen. Hävityn Falklandin sodan jälkeen sotilasdiktatuuri kaatui pian.

[muokkaa] Valtakauden jälkeen

Videla luovutti vallan Roberto Eduardo Violalle 29. maaliskuuta 1981. Maa palasi demokratiaan 1983, jolloin Videla asetettiin syytteeseen ja tuomittiin. Hän sai elinkautisen tuomion ja menetti sotilasarvonsa. Hän vietti vankilassa kuitenkin vain viisi vuotta, kun presidentti Carlos Menem julisti 1990 armahduksen monille sotilasdiktatuurin johtajille.

Videla palasi vankilaan 1998, kun hänet tuomittiin lasten kidnappaamisesta likaisen sodan aikana, mitä armahdus ei koskenut. Hän vietti vankilassa 38 päivää ennen siirtämistään kotiarestiin terveydentilansa vuoksi.

Néstor Kirchnerin valinnan jälkeen 2003 on tehty monia yrityksiä osoittaa Videlan hallinto laittomaksi. Häntä ei enää tunnusteta maan presidentiksi ja hänen nimensä on pyyhitty luetteloista ja kuvansa julkisista rakennuksista.

6. syyskuuta 2006 oikeus julisti Menemin myöntämän armahduksen perustuslain vastaiseksi, mikä antaa mahdollisuuden uuteen oikeudenkäyntiin.