Jauhopukki
Wikipedia
Jauhopukki | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Jauhopukin toukkia ja tyhjä toukkanahka | ||||||||||||||
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||
Tenebrio molitor Linnaeus, 1758 |
Jauhopukki (Tenebrio molitor) on pieni, ihmisasunnoissa tavattava kovakuoriainen. Sen toukka eli jauhomato on myös yleisin matelijoiden ruokana käytetty hyönteinen. Sen viljeleminen on helppoa ja se sopeutuu hyvin kaupunkiasuntoihin, joissa se luokitellaan tuholaiseksi. Täysikasvuiset jauhomadot hakeutuvat usein avattuun jauhopussiin, jossa ne myös parittelevat ja munivat. Kuoriutuneet jauhomadot ovat erittäin pieniä ja lähtevät etsimään siemeniä tai vihanneksia ravinnokseen. Toukat kasvavat noin 4 cm pitkiksi ennen kuin koteloituvat. Jauhopukki voi vaipua horrokseen lämpötilan laskiessa, jolloin se myös elää pitempään. Siksi lemmikkieläimelle säästettyjä jauhomatoja pidetään purkissa jääkaapissa.
Kalansyötiksi kasvatettavia jauhomatoja käsitellään toisinaan hormoneilla, jotka estävät niiden muodonmuutoksen ja pitävät ne pitempään toukkavaiheessa.
Jauhopukin toukat eli jauhomadot ovat hyvin energiapitoista ravintoa. Jauhomadossa on energiaa noin 2,1 kcal/g. Tästä energiamäärästä 60 % on peräisin rasvasta, 37 % proteiinista ja 3 % hiilihydraateista. Kalsium/fosforisuhde on 1:12.
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Aikuinen jauhopukki
Aikuisena jauhopukki on musta, 1–2 cm pitkä kovakuoriainen.