Jakovlev Jak-1
Wikipedia
Jakovlev Jak-1 (ven. Яковлев Як-1) on toisen maailmansodan aikainen neuvostoliittolainen hävittäjälentokone.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tausta
Jak-1 oli Jak-7 ja Jak-9 hävittäjiin johtaneen pitkän kehityshistorian alku.
Jakovlevin suunnittelutoimisto (OKB), joka oli aiemmin suunnitellut pääasiassa vain urheilukoneita, sai neuvostohallinnolta kehitystyön tilauksen perustuen toimiston suunnitteleman kevyen Jak-4-pommikoneen hyvään suorituskykyyn. Lentokoneelle asetetut vaatimukset julkaistiin 29. heinäkuuta 1939 ja ne perustuivat siihen, että koneen tulee käyttää nestejäähdytettyä Klimov M-106 V-12 moottoria.
[muokkaa] I-26
Jakovlevin suunnittelutoimisto suunnitteli I-26-hävittäjäkoneen. ( "I" tulee venäjänkielen hävittäjää tarkoittavasta sanasta istrebitel). Sen voimalaitteeksi oli valittu uusi Klimov M-105-moottori, joka oli venäläinen versio ranskalaisesta Hispano-Suiza HS-12Y -polttomoottorista. Koneen aseistus käsitti ShVAK 20 mm -tykin ja kaksi ShKAS 7,62 mm konekivääriä. Stalin määräsi hankkeen kiireelliseksi, ja kone pääsi sarjatuotantoon ennen prototyypin kunnollista testausta.
Koelentäjien mukaan I-26 oli ketterä, mutta sen moottori oli alitehoinen. Kokeiluyksiköiden antama palaute oli tyrmäävä: kone oli alitehoinen, heikosti aseistettu ja vaarallisen epäluotettava.
Vuoden 1940 lopussa tyyppi nimettiin Jak-1:ksi ja sen tuotanto alkoi.
[muokkaa] Käyttö sodassa
Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon 22. kesäkuuta 1941 Jak-1 konetta oli rakennettu lähes 400 kappaletta. Jak-1 oli parempi kuin Polikarpov I-15, I-153 ja I-16 hävittäjät, mutta selvästi huonompi kuin Me 109.
Kesäkuussa 1941 teki ensilentonsa kevennetty Jak-1, jossa oli 1 210 hv Klimov M-105PF -moottori. Koneen huippunopeus oli 585 km/h. Kaksi kevyttä konekivääriä korvattiin yhdellä raskaalla 12,7 mm konekiväärillä. Uuden Jak-1:n paras valtti taistelussa oli ketteryys, joka oli ylivoimainen verrattuna saksalaisiin Me 109 tai Focke-Wulf Fw 190 hävittäjiin, joskin Neuvostoliiton rintamalla hävittäjätaistelut käytiin pystysuunnassa heiluritaktiikalla kaartotaistelua välttäen. Venäläiset oli koulutettu kaartotaisteluun ja sen takia saivat vähemmän irti koneistaan kuin mihin ne olisivat pystyneet. Vuoden 1942 alkupuolella Jak-1 oli paras rintamakäytössä olevista neuvostohävittäjistä.
Syksyllä 1942 saatiin käyttöön Jak-1M ("M" eli "Modifikatsirovanny" Modifioitu). Tärkein muutos oli kolmiosainen "kuplakuomu", jossa oli 75 mm paksu panssarilasi. Jak-1:n valmistus loppui syksyllä 1943, jolloin konetta oli valmistettu 8 721 kappaletta. Jak-1M säilyi rintamakäytössä sodan loppuun asti.
Yksi tunnetuimmista Jak-1-ohjaajista oli venäläinen naislentäjä Lidija Litvjak, joka toimi lentueenpäällikkönä kokonaan miehistä koostuvassa lentorykmentissä. Hän saavutti 12 ilmavoittoa ennen kuolemaansa 1. syyskuuta 1943 21 vuoden iässä.
[muokkaa] Tekniset tiedot (Jak-1 / 1M)
[muokkaa] Yleiset ominaisuudet
- Pituus: 8,47 m
- Kärkiväli: 10,00 m
- Korkeus: 2,64 m / 2,90 m
- Siipipinta-ala: 17,15 m²
- Tyhjäpaino: 2 347 kg / 2 070 kg
- Lentopaino: 2 847 kg (suurin) / 2 600 kg
- Voimalaite: Klimov M-105 P V-12 -nestejäähdytteinen rivimoottori, teho 1 050 hv (783 kW) / Klimov M-105 PF V-12 -nestejäähdytteinen rivimoottori, teho 1 180 hv (912 kW)
[muokkaa] Suorituskyky
- Huippunopeus: 540 km/h / 613 km/h
- Lentomatka: 1 360 km
- Lakikorkeus: 10 000 m / 10 770 m
[muokkaa] Aseistus
- 1 x 20 mm ShVAK-tykki
- 2 x 7,62 mm ShKAS-konekivääri / 2 x 12,7 mm UBS-konekivääri
- 2 x 100 kg pommi tai neljä 82 mm RS-82 -rakettia
[muokkaa] Kirjallisia lähteitä
- Kopenhagen, W (ed.) (1987) Das groβe Flugzeug-Typenbuch. Transpress. ISBN 3-344-00162-0
- Donald D., Lake J. (eds.) (1996) Encyclopedia of world military aircraft. AIRtime Publishing. ISBN 1-880588-24-2
- Шавров В.Б. (1994) История конструкций самолетов в СССР 1938-1950 гг. (3 изд.) Машиностроение (Shavrov V.B. (1994) Istoriia konstruktskii samoletov v SSSR, 1938-1950 gg. (3rd ed.) Mashinostroenie. ISBN 5-217-00477-0) (History of aircraf design in USSR: 1938-1950)
- Степанец А.Т.(1992) Истребители ЯК периода Великой Отечественной войны Машиностроение (Stepanets A.T. (1992) Istrebiteli Yak perioda Velikoi Otechestvennoi voiny Mashinostroenie. ISBN 5-217-01192-0) (Yak fighters of the Great Patriotic war)
