Iloinen leski
Wikipedia
| Iloinen leski | ||
| alkuperäinen nimi | Die lustige Witwe Operette in drei Akten |
|
| säveltäjä | Franz Lehár | |
| libretto | Viktor León ja Leo Stein | |
| pohjautuu | Henri Meilhacin teokseen | |
| tyylilaji | operetti | |
| esityskieli | saksa | |
| kantaesitys | 30. joulukuuta 1905 | |
| paikka | Wien | |
| aikajana Lehárin oopperoista | ||
|---|---|---|
| Die Juxheirat 1904 |
Iloinen leski 1905 |
Mihislaw der Moderne 1907 |
Iloinen leski (saks. Die lustige Witwe) on Franz Lehárin suosittu operetti vuodelta 1905. Se on Straussin Lepakon ohella useimmin nykyään esitettävä operetti. Tunnettuja kohtia Iloisesta leskestä ovat Vilja-laulu sekä Iloisen lesken valssi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Synopsis
[muokkaa] Ensimmäinen näytös
Hanna Glawari on periynyt mieheltään 20 miljoonaa frangia ja Paroni Zeta on saanut ohjeet, ettei perijätärtä saa päästää lähtemään köyhyyskurimuksessa taistelevasta valtakunnasta. Balkanilaisen kuningaskunnan Pontevedron Pariisin-suurlähetystössä Zeta kehittelee suunnitelman Glawarin naitattamisesta nuorelle pontevedrolaiselle poikamiehelle, Kreivi Danilolle. Paroni lähettää apurinsa hakemaan kreiviä. Zetan vaimo Valencienne flirttailee hiukan Camillen, ranskalaisen aristokraatin kanssa, mutta torjuu lopulta tämän lähentelyt (Camille kirjoittaa hänelle viuhkaan rakastan sinua). Käy ilmi, että Hanna ja Danilo ovat ex-rakastavaisia, mutta kreivi ei ole kiinnostunut. Hän toteaa, että rakkaudentunnustus pistäisi hänet samalla viivalle kaikkien ranskalaisten kanssa, jotka juoksevat perijättären rahojen perässä. Tanssisalissa Hannan on löydettävä itselleen tanssipartneri ja hän valitsee ainoan henkilön, joka tuntuu vähät välittävän hänen läsnäolostaan, Danilon. Kreivi koettaa isänmaalleen uskollisena etsiä Hannalle sopivaa pontevedrolaista aviomiestä.
[muokkaa] Toinen näytös
Seuraavana päivänä Hanna pitää juhlat, jotka käynnistyvät pontevedrolaisella tanssilla ja laululla. Hanna laulaa kuulun Vilja-liedin joka kertoo lumoavasta metsänhengettärestä. Zeta pelkää Camillen olevan uhka suunnitelmilleen ja kuultuan hänen olevan tekemisissä naimisissa olevan naisen kanssa, määrää Danilon etsimään hänet. Hän antaa kreiville saman viuhkan mihin Camille on kirjoittanut rakkaudentunnustuksensa. Danilo on kuitenkin huolimaton viuhkan kanssa ja sen löytävä Hanna luulee Danilon jättäneen sen varta vasten hänen löydettäväkseen. Camille tapaa Valenciennen paviljongissa kun Zeta katsoo avaimenreiästä ja tunnistaa oman vaimonsa. Hanna ja Valencienne kuitenkin vaihtavat keskenään paikkojaan ennen paronin kohtaamistaan, joka hämää hänet. Hanna julkistaa kihlauksensa Camilleen. Zeta on suunniltaan isänmaan köyhtyessä ja Danilo, joka ei pysty peittämään suruaan, poistuu myrskyn merkkinä ja pakenee suosikkipaikkaansa Maxim'siin. Hanna tajuaa rakastavansa häntä.
[muokkaa] Kolmas näytös
Danilo on johdatellaan silmät sidottuina juhliin, joissa Valencienne viihdyttää yleisöä. Hän pyytää Hannaa jättämään Camillen isänmaan tähden ja Hanna suostuu, miehen suureksi riemuksi. Zeta vannoo eroavansa vaimostaan, luullen viestin viuhkassa olevan hänen kirjoittamansa, ja aikoo sen sijaan itse naida lesken. Hanna kuitenkin kertoo hänelle, että hän menettää omaisuutensa mikäli menee uudelleen naimisiin. Tämän kuullessaan Danilo julistaa rakkautensa Hannalle, joka kuitenkin muistuttaa häntäkin että omaisuudesta tulee hänen miehensä omaisuutta jos hän menee naimisiin(!). Valencienne ottaa esiin viuhkan ja lukee ääneen sen, mitä alun perin vastasi Camillen tunnusteluihin: "Olen hyvin kunniallinen vaimo." - ja kaikki loppuu hyvin.
[muokkaa] Hahmot
- Hanna Glavari - sopraano
- Mirko Zeta, paroni - basso
- Valencienne', hänen vaimonsa - sopraano
- Danilo Danilovitsh, kreivi - tenori
- Camille, kreivi - tenori
- Nisch , paronin apumies - tenori
