Ilmakehän epävakaisuus
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Ilmakehän epävakaisuus eli labiilisuus vaikuttaa säähän muuttaen sen hyvin vaihtelevasti. Jos ilmakehä on epävakaa, välillä aurinko paistaa, pilveilee, sataa ja ukkostaakin. Ilmakehän epävakaus riippuu lähinnä sen lämpötilajakaumasta. Jos lämpötila laskee jyrkästi ylöspäin mennessä, syntyy nousevia kosteita pystysuoria virtauksia, jotka synnyttävät nopeasti kasvavia kumpupilviä joista voi kehittyä kuuro- tai ukkospilviä. Tyypillisesti kesäiseen ukkoskuuroon liittyy epävakaa ilmakehä.
Jos ylhäällä ilmakehässä on normaalia lämpimämpää ilmaa, se luo ilmakehään vakautta inversiokerroksen muodossa. Voimakas nousuvirtaus pystyy silti rikkomaan inversion. Lämpötilajakuaman lisäksi ilmakehän vakauteen vaikuttavat mm. tuulen suunnan muutokset eri korkeuksilla.
Lämpötilajakaumaa epävakaaseen suuntaan tekijöitä ovat mm. auringon lämmittävä vaikutus kylmässä ilmamassassa tyypillisesti kylmän rintaman jälkeen, normaalia kylmempi ilma ilmakehän yläosassa sekä ilmamassojen rajakerrokset, jotka pakottavat ilman nousemaan ylöspäin.
Korkea maanpinnan lämpötila kesällä epävakauttaa ilmakehää, samoin syksyllä meren yllä lämmin meri lämpötila. Iltapäiväkuurot syntyvät mantereella iltapäivästä tai alkuillasta, jolloin maanpinta on lämpimmillään. Kuuropilviä syntyy jo melko vakaassakin ilmakehässä, ukkosen synty vaatii huomattavasti levottomampaa ilmakehää, sillä nousuvirtauksen on jaksettava nousta korkealle. Hyvin epävakaassa ilmakehässä kasvaa on tornadojen muodostumisen riski.
Joskus talvella syntyy ukkosia, kun ylempään ilmakehään virtaa hyvin kylmää ilmaa ja alemmassa ilmakehässä on lauhaa, ja plusasteita.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ilmakehän epävakaisuutta kuvaavia lukuja
Ilmakehän epävakaisuutta ja herkkyyttä ukkoskuurojen synnylle voidaan arvioida joillain luvuilla, jotka antavat jossain määrin epätarkan kuvan ilmakehän tilasta.
Kuurosateiden ja ukkosen syntyyn vaikuttavia ilmakehän epävakaisuuslukuja
| Suomalainen nimi[1] | Englantilainen nimi | Lyhenne | Ukkosen riski kasvaa Suomessa jos |
Muuta |
|---|---|---|---|---|
| Lifted-indeksi | Lifted index | LI | <1 | Kovaa ukkosta, jos LI alle -4[2]http://www.ekarvinen.net/ukkoset2006/heinakuu24/heinakuu24.htm</ref> |
| CAPE-indeksi | CAPE-index | >100 J/kg | kovaa ukkosta, jos CAPE yli 1000, yli 300 ukkosen riski ainakin 30%, 800 ukkosriski 50%[3] | |
| TT-indeksi total totals-indeksi |
Total totals index | TT | >45 | |
| K-indeksi | K-index | KI | >20 | |
| Showalterin indeksi | Showalter index | SHI? | <5 | Toimii huonosti Suomen oloissa? |
| Richardsonin luku | Richardson number | Ri | Supersolu, kun Ri on 15 - 45 Monisolukuuro jos Ri > 45. |
CAPE:sta ja tuulen shearista laskettu luku, jolla voidaan ennustaa syntyvää konvektiota. |
Muita lukuja, jotka vaikuttavat ukkosen todennäköisyyteen.
- Kastepistelämpötila esim. Td2m, jos yli 10 astetta, ukkoset mahdollisia.
- Tuulen shear eli tuulen voimistuminen tietyissä ilmakehän kohdissa voi luoda pyörteisyyttä. Voimakas pystyväänne lisää ukkoskuuron voimaa.
- Alle 10 m/s 0-6 km shear voi tuottaa iltapäiväukkosta, jos ilmakehän epävakaisuusilmakehän epävakaisuusluvut ovat korkeita.
- Mitä voimakkaampi shear, sitä pitkäikäisempiä ukkossolut ovat.
- Helisiteetti, engl (energy) helicity index EHI
- Tiivistyskorkeus eli LCL, jos alhainen, todennäköisemmin trombeja.
- Konvektiivinen inhibitio CIN, joka kuvaa ilmakehän vakautta, on Cape:lle vastakkainen
- Supercell composite index, supersolujen esiintymiskerroin GFS-mallista.
[muokkaa] Ilmakehän epävakauden aste
| Lifted | CAPE | Olot ilmakehässä |
|---|---|---|
| >=6 | Hyvin vakaa ilmakehä[4] | |
| 1-6 | 0-500 | Vakaa, ei ukkosen suurta riskiä |
| 0 - -2 | 501-1000 | Hieman epävakaa, kylmä rintama, auringon lämmitys päivällä tai muu sellainen voi luoda ukkosen |
| -2 - -6 | 1001-2000 | Epävakaa, ukkosia, joitan ankaria, jos epävakauttava tekijä, esim. kylmä rintama, auringon lämmitys päivällä |
| -6 - -10 | 2001-3000 | Hyvin epävakaa, vakavia ukkosia jos nostava systeemi, kylmä rintama tai auringon lämmitys |
| <-10 | yli 3000 | Hyvin epävakaa, esim. kylmässä rintamassa, Auringon lämmitys päivällä synnyttää iltapäiväkuuroja |
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Punkka, A-J: Myrsky- ja rajuilmasanasto. Myrskyareena - suomalaisen myrskyennustuksen kotisivut.. Viitattu 16.8.2007.
- ↑ Karvinen, Eero: Ukkoset heinäkuu 2006: Jyväskylä 24.7.2006. Eero's Stormgate. Ekarvinen.net. Viitattu 16.8.2007.
- ↑ Punkka, A-J: Konvektioennuste 1 vrk - 14.8. 13.8.2007. Koti.mbnet.fi/chaselog. Viitattu 16.8.2007.
- ↑ CAPE Index Convective Available Potential Energy. KD1LD' S weather Page. 99main.com/~kd1ld. Viitattu 16.8.2007. (englanniksi)
