Hiussuoni
Wikipedia
Hiussuoni eli kapillaari (lat. vas capillare) on verenkiertoelimistön osista pienin. Hiussuonia on joka puolella ihmisen (tai eläimen) kehoa, sillä niiden tehtävänä on veren ja solujen välinen ravintoaineiden, hengitysilman kaasujen ja kuona-aineiden vaihto. Hiussuonen läpimitta on lähes sama kuin punasolun leveys eli punasolut mahtuvat kulkemaan kapillaareista vain yksi kerrallaan, joka taas johtaa siihen, että veri kulkee hiussuonissa melko hitaasti. Hiussuonen seinämä koostuu ainoastaan yhdestä kerroksesta litteitä endoteelisoluja ja niiden ulkopuolella olevasta ohuesta sidekudoksisesta tyvikalvosta. Hiussuonia sulkevat erityiset sileästä lihaksesta muodostuneet sulkijat, prekapillaarisfinkerit, joita on juuri ennen hiussuonia olevissa pienissä valtimoissa, muttei siis itse hiussuonissa. Sfinkereiden toimintaa säätelee suoraan kudosten happipitoisuus ja niihin vaikuttavat myös eräät hormonit. Hiussuonessa veri kulkee laskimoiden ja valtimoiden paine-eron ansiosta. Hiussuonissa verestä suodattuu plasmaa paine-eron vaikutuksesta kudosnesteeseen, mutta se palaa takaisin hiussuonten loppupäässä.
Veri | Sydän → Aortta → Valtimot → Hiussuonet → Laskimot → Onttolaskimot → Sydän → Keuhkovaltimorunko → Keuhkot → Keuhkolaskimo → Sydän
