Hirviö

Wikipedia

Hirviö on yleisnimitys monille taruolennoille, joita pidetään pelottavina ja vaarallisina.

Hirviöitä on yleensä kuviteltu tuntemattomille tai vaikeakulkuisille paikoille tai alueille. Keskiaikaisiin karttoihin hirviöitä piirrettiin meriin ja tuntemattomille maa-alueille. Renessanssin ja valistuksen aikana ihmisten kiinnostus tuntematonta kohtaan kasvoi. Hirviöistä tuli niiden tuntemattomuuden vuoksi tärkeitä tieteellisiä arvoituksia, joita tiede alkoi yrittää ymmärtää. Osa hirviöinä pidetyistä olennoista on ajan myötä paljastunut todellisiksi eläinlajeiksi. Esimerkiksi valaita ja jättiläiskalmareita pidettiin aiemmin merihirviöinä. Toiset hirviöt taas ovat jääneet taruolennoiksi.

[muokkaa] Uskonnot ja mytologiat

Monet itäiset uskonnot kuten hindulaisuus sekä lisäksi mm. kreikkalainen mytologia ja skandinaavinen mytologia pitivät hirviöitä jumalten vihollisina. Skandinaavisen mytologian maailmanloppu, ragnarök, oli lopullinen taistelu Asgårdin jumalien ja monien maailman hirviöiden välillä. Suomalaisessa mytologiassa on paljon hirviöitä, jotka ovat sankareiden vihollisia tai tavallisten ihmisten uhkaajia. Tällaisia ovat esimerkiksi Kokko-lintu ja merihirviö Iku-Turso sekä useat Pohjolan myyttisessä maassa asuneet hirviöt. Kokko-linnussa ja Iku-Tursossa on molemmissa mahdollisesti taustalla jumalolento.

Tarinoissa hirviöiden tehtävänä on usein vartioida jotakin. Toiset hirviöt taas liikkuvat ja käyvät ihmisten kimppuun. Sankarin tehtävä on usein joko päästä hirviöstä ohi tai tappaa tämä. Joskus hirviöt saattoivat kuitenkin myös olla hyvän puolella. Tällainen on muun muassa suomalaisen taruston Kokko.

Monissa kulttuureissa epämuodostuneita ihmisiä on pidetty hirviöinä. Epämuodostuneen lapsen syntymä saattoi olla jumalten vihan ilmaus, tai sitten joku olento oli käynyt vaihtamassa lapsen, ja tuonut tilalle vaihdokkaan. Epämuodostuneita on usein kohdeltu huonosti, heidät on voitu eristää, pakottaa muiden halveksimiin töihin, tai he ovat kiertäneet esiintymässä näytöksissä.