Henkivartija
Wikipedia
Henkivartijalla tarkoitetaan Suomessa vartioimisliikkeen vartijaa, poliisia tai muuta viranomaista, joka toimii henkilösuojaustehtävässä.
Vartijan suorittama henkilösuojaustehtävä on yksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa vartioimisliikkeille kuuluvista työtehtävistä eli jos tehtävää suorittaessa suorittaja saa korvausta työstään, kuuluu tehtävä vartioimisliikkeelle. Henkilösuojaustehtävä voi koskea tiettyä henkilöä tai pientä ryhmää, ja siitä on tehtävä toimeksiantosopimus. Suomessa henkilönsuojausta suorittavalla vartijalla ei ole erityisiä oikeuksia, mutta hän voi käyttää esimerkiksi kaikille kuuluvaa hätävarjeluoikeutta itsensä tai toisen suojaamiseksi.
Elokuvissa henkivartijan tehtävistä annetaan hyvin vauhdikas kuva. Autoilla ajetaan lujaa, aseet ovat aina mukana ja suojausta suoritetaan isolla joukolla näyttävästi. Suomen olosuhteissa aseita harvemmin edes pidetään mukana.
Yhdysvalloissa presidentin henkeä vartioi salainen palvelu (Secret Service), jonka toimista huolimatta muutamia presidenttejä on murhattu. Toimintaan kuuluu myös presidentin vierailupaikkojen tarkistaminen etukäteen muun muassa pommien etsimiseksi. Myös sotilaallisia henkivartijoita on, joskin henkivartiokaartien rooli on muuttunut seremonialliseksi. Hitlerin SS oli alun perin suojajoukko.
Yleisesti ottaen tärkeimmiksi henkivartijan ominaisuuksiksi muodostuukin suunnitelmallisuus, havaintojen tekeminen, reagointikyky, paikallistuntemus ja monipuolisuus (ajoneuvojen hallinta, ensiapu, kielitaito)
Alalla toimii myös paljon henkivartijakoulutusta antavia yrityksiä, mutta tällaisilla koulutuksilla harvoin on vaikutusta työllistymiseen. Henkivartijamarkkinat Suomessa ovat pienet, ja ammatissa kokopäiväisesti toimivia henkivartijoita lienee yksityisellä sektorilla alle 10 henkeä.
