Helmin Syvänne
Wikipedia
Helmin syvänne on paikka J. R. R. Tolkienin luomassa fiktiivisessä Keski-Maassa. Se oli suuri laakso Valkoisten vuorten (Ered Nimrais) luoteisosassa.
Alun perin laaksossa asui pieni gondorilainen rykmentti, mutta sen jälkeen kun Calenardhon muuttui Rohaniksi, se muodostui rohanilaisten majapaikaksi, jossa asui Rautkymin kahlaamon vartijoita.
Sormuksen sodan aikana Helmin syvännettä suojaava Ämyrilinna muodostui jälleen pakopaikaksi joillekin rohanilaisille kuningas Théodenin johdolla ja siellä taisteltiin Ämyrilinnan taistelu.
Vanhan sanonnan mukaan Helmin syvänne ei koskaan kaatuisi niin kauan kuin ihmiset puolustaisivat sitä. Yksikään vihollinen ei ollut koskaan läpäissyt Syvänteen muuria tai astunut jalallaan Ämyrilinnaan, mutta kolmannen ajan vuonna 3019 Sormuksen sodan aikana Sarumanin armeijan uruk-hai onnistuivat lähes valloittamaan rohanilaisten puolustukset. Örkit käyttivät räjähtävää tulta, joka tuhosi tärkeimmät puolustukset. Räjähdyksen alkuperä ei ole tiedossa ja Tolkien kutsuu sitä 'Sarumanin pahuudeksi' viitaten siihen, että örkit käyttivät jonkin tyyppistä ruutia. Rohanilaisten pelastukseksi kuitenkin Gandalf Valkoinen palasi Erkenbrandin ja hänen joukkojensa kera.
