Helkajuhla
Wikipedia
Helkajuhlaa vietetään helluntaisin Sääksmäen Ritvalassa kalevalamittaisia helkavirsiä laulamalla.
Sääksmäen Ritvalan kylässä on jo ammoisista ajoista vietetty erityistä Helluntain juhlaa Helkaa. Idea perustuu kristinuskoa edeltäneisiin ja varsin monilla kansoilla esiintyviin kevät- ja hedelmällisyysriitteihin. Helka on kristillisen peltojen kevätsiunauksen kaltainen.
Helkavirsien keskeinen osa on kolme balladia. Mataleenan virsi on 'barbaarikristillinen' kuvitelma syntisestä Maria Magdalenasta, jolle vastaantulija osoittaa olevansa Kristus kertomalla tämän pahat synnit. Inkerin virressä uskollisten rakastavaisten tarina päättyy poikkeuksellisesti hyvin. Annikaisen virsi on muunnelma Hansa-aikaisesta asetelmasta, jossa Turun neito joutuu ulkomaisen kauppiaan pettämäksi. Kaikissa kolmessa balladissa on vahva keskiaikainen väritys.
Runollisesti vahvassa Alkuvirressä on värikäs kuvaus Turun renessanssin ajan musiikista. Lopputoivotuksessa taas lienee muistuma seudulla toimineiden dominikaanimunkkien kantoalttareista ja niitten alustoista.
Nykyaikaiseen Helkajuhlaan on 1900-luvun alusta lähtien kuulunut neitojen kulkueen jälkeinen ulkoilmajuhla tanhuineen ja musiikkiesityksineen.
Vuodesta 1910 Helkajuhlan järjestelyistä on vastannut Ritvalan Nuorisoseura.
