Hal B. Wallis

Wikipedia

Hal B. Wallis (s. 14. syyskuuta 1898, Chicago, Illinois, USA - k. 5. lokakuuta 1986, Rancho Mirage, Kalifornia, USA) oli yhdysvaltalainen elokuvatuottaja. Wallis tuotti uransa aikana yli 400 elokuvaa, ollen 14 kertaa Oscar-ehdokkaana, voittaen yhden ja saaden kaksi Irving Thalbergin nimeä kantavaa erikois-Oscaria.

[muokkaa] Ura

Hal Wallis lopetti koulunkäynnin 14-vuotiaana, auttaakseen perhettään elannon hankkimisessa, kokeillen onneaan erilaisissa työtehtävissä, mm. kaupparatsuna, kaupaten sähkölämmittimiä Yhdysvaltojen keskilännessä. Äidin sairastuttua, perhe muutti lämpimämpään ilmastoon Los Angelesiin. Hal, joka oli aina ollut elokuvien ystävä, käytti myynitimiehentaitojaan ja puhui teatteriketjunomistajan ympäri, tullen palkatuksi Garrick-elokuvateatterin manageriksi.

Teatterimanagerina hän tutustui Warnerin veljeksiin, jotka palkkasivat Wallisin 1923 Warner Brosin pr-osastolle töihin. Kolmessa kuukaudessa Wallis oli jo kohonnut osaston johtajaksi. Sam Warnerin kuoltua, Jack Warner tarvitsi itselleen uuden oikean käden, ja luottomiehen, tarjoten Wallisille tuottajanpaikkaa. Wallisin tuotannossa syntyi 30-luvun alussa mm. sellaiset merkkiteokset kuin "Little Caesar", "I Am a Fugitive From Chain Gang", "Gold Diggers of 1933" ja "Footlight Parade".

Darryl F. Zanuckin lähdettyä Warnerilta 1933 perustamaan omaa tuotantoyhtiötään Wallisista tuli Warnerin tuotannonjohtaja. Seuraavien seitsemän vuoden aikana Wallis valvoi 371 filmin tuotannon, nostaen tuona ajanjaksona studion voitot 700-kertaisiksi. Wallisin käsissä Warnerilla muovautuivat myös sellaiset filmitähdet, kuin James Cagney, Bette Davis, Humphrey Bogart, Errol Flynn ja Olivia DeHaviland.

Tuottajan ja studiopomon välillä oli jatkuvaa kitkaa, Wallisin ollessa aina velvollinen hyväksyttämään ideansa Warnerilla, jonka käsitykset elokuvanteosta eivät aina olleet samoilla linjoilla tuottajansa näkemyksien kanssa. Warner oli myös tietoinen, että yhtiön suuri menestys oli lähes yksinomaa Wallisin ansiota, ja tämä hieman nakersi suuren johtajan omanarvontuntoa. Vuonna 1941 Wallisin sopimuksen umpeuduttua, hän neuvotteli Warnerin kanssa uuden nelivuotisen sopimuksen, siirtyen itsenäiseksi tuottajaksi, Warnerin tarjotessa työtilat ja vastaten taloudellisesta puolesta, Wallisin saadessa täyden vapauden elokuvallisten valintojen suhteen.

Uudesta sopimuksesta huolimatta asiat eivät Wallisin ja Warnerin välillä sujuneet, Warnerin jatkuvasti hiillostaessa tähtituottajaansa. Viimeinen pisara Wallisille oli, kun Jack Warner kävi pokkaamassa "Casablancan" Oscarin vuoden parhaasta elokuvasta tuottajan sijaan. Runsaassa kuukaudessa Wallis järjesti itsensä vapaaksi Warnerista ja siirtyi Paramountille itsenäiseksi tuottajaksi, luoden vieläkin menestyksekkäämmän uran tuottaen mm. elokuvat "The Strange Love of Martha Ivers", "Sorry, Wrong Number", "The Rose Tattoo", "Gunfight at the O.K. Corral" ja "Rainmaker". Wallisin löytöjä olivat mm. näyttelijät Jerry Lewis, Dean Martin, Kirk Douglas, Burt Lancaster, Lizabeth Scott ja Elvis Presley.