Granula
Wikipedia
Granula on Auringon pinnalla oleva rae, jolla on tummat reunat.
Auringon pinta eli fotosfääri on kauttaaltaan rakeinen muilta kuin auringonpilkkujen ja muiden poikkeusilmiöiden kohdalta. Auringon pinta kiehuu kuin puuro Auringon sisältä tulevan lämmön aiheuttamien konvektiovirtausten takia. Konvektio siirtää lämpöä auringon sisustasta ulospäin. Granulassa on kirkas keskusta ja tummempi reuna, jonka alueella kaasu laskeutuu alaspäin. Kirkas keskusta on kaasun ylösvirtausalue, jossa lämpötila on noin 300 °C granulan reunaa kuumempi. Granulan muoto muuttuu ja granilut hajoavat mm pystypyörteiden takia.
Yksittäisen granulan läpimitta on 700–1500 kilometriä ja elinikä keskimäärin 15 minuuttia. Keskimäärin granulan läpimitta on 1000 km ja tumman reunuksen läpimitta 200 km. Tumman reunuksen keskellä näkyy joskus valkeita pisteitä tai pitkulaisa kuvioita, filigraaneja. Nämä ovat magneettikentän keskuksia, joita virtaus repii hajalle. Granulat ovat muodoltaan soikeita ja vaihtuvia ja epämääräisiä. Granulan syvyys lienee vain 150 km. Granula saa alkunsa noin 8000 kelvinin lämpöisessä kerroksessa. Granuloiden kirkkaus vaihtelee viiden minuutin jaksossa. Havaitaan myös 30000–60000 kilometrin läpimittaista supergranulaatiota, jossa on fotosfäärin pinnan suuntaisia 300–500 km/s nopeuksia. Supergranulan elinikä on monta päivää. Näiden muoto muistuttaa monikulmiota. Granulat liikkuvat supergranulan keskustasta kohti reunoja kuljettaen magneettikenttää mukanaan. Supergranulaatio näkyy epäsäännöllisenä verkkona tarkassa auringon magneettikentän kartassa. Supergranulan keskiosassa on nouseva liike, vaakaosassa horisontin suuntaista liikettä ja reunoilla laskuliike jonka nopeus on 25% nousuliikkeestä. Aurinkotuuli lähteen supergranuloiden välistä.
Auringon pinnan granulaatio aiheuttaa sen spektrissä mikroturbulenssia. Jättiläistähdillä granulat ovat suhteellisen suuria tähden kokoon nähden.
