Grönlanninkoira
Wikipedia
| Grönlanninkoira | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa | Grönlanti |
| Määrä | |
| Rodun syntyaika | vanha |
| Alkuperäinen käyttö | rekikoira |
| Nykyinen käyttö | seura- ja käyttökoira |
| Elinikä | |
| Muita nimityksiä | agamasalinsk husky |
| FCI-luokitus | ryhmä 5 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | |
| Säkäkorkeus | urokset väh. 60 cm, nartut väh. 55 cm |
| Väritys | kaikki paitsi albiino sallittuja |
Grönlanninkoira on Grönlannista kotoisin oleva pystykorvainen koirarotu. Euroopan ulkopuolella rotu on harvinainen, ja Suomessakin rekisteröitiin vuonna 1990 vain 17 yksilöä. Suomessa grönlanninkoiria näkee enemmän näyttelykehissä kuin koiravaljakkotehtävissä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö
Ulkonäöltään grönlanninkoira on tyypillinen pystykorva: korvat ovat kolmionmuotoiset ja pystyt, turkki tuuhea ja häntä kiertynyt selän päälle. Se on voimakasrakenteinen, kestävä ja sopeutunut ankaraan työhön arktisissa olosuhteissa. Kuono on vahva. Kaikki värit ja väriyhdistelmät ovat sallittuja albiinoa lukuun ottamatta. Säkäkorkeus on uroksilla vähintään 60 cm ja nartuilla vähintään 55 cm.
[muokkaa] Luonne ja käyttäytyminen
Grönlanninkoiralla on hyvin itsenäinen luonne eli se tarvitsee isännän, joka osaa käsitellä sitä. Kuumia olosuhteita rotu ei kestä, vaan kuumuus ahdistaa sitä ja vaikuttaa sen turkkiin. Koira on sopeutunut kylmiin olosuhteisiin. Se ei sovi kerrostalo-oloihin, koska se tarvitsee paljon ulkona olemista. Se onkin hyvä vahti ja varautumista vieraita kohtaan voi esiintyä. Grönlanninkoira on hyvin vakavamielinen, mutta innostuu päästessään työntekoon. Rotu tulee myös hyvin toimeen lasten kanssa.
[muokkaa] Grönlanninkoira Suomessa
Ensimmäiset grönlanninkoirat tuotiin Suomeen jo talvisodan aikaan. Nuo kaksi narttua ja yksi uros eivät saaneet kuitenkaan jälkeläisiä ja rodun kasvatus alkoi vasta 70-luvun alussa. Kanta on pysynyt kuitenkin hyvin pienenä oikeastaan koko ajan. Useimmat siitoskoirista on tuotu Ruotsista, muutamia myös Norjasta. Vuonna 1990 Suomessa rekisteröitiin 17 grönlanninkoiraa.
Rotu on Suomessa jakautunut tyypiltään selvästi näyttely- ja käyttökoiriin. Näyttelykoirat ovat raskaampia ja kookkaampia, vetokoirat taas pienempiä ja kevyempiä, jolloin ne pystyvät liikkumaan nopeammin. Tosin myös näyttelylinjan koirien omistajat voivat harrastaa valjakkoajoa. Suomen grönlanninkoirakannan terveydentila on kokonaisuudessaan erittäin hyvä. Esimerkiksi lonkkanivelen kasvuhäiriöitä tai silmävikoja ei juuri ole.
[muokkaa] Lähteet
- Carl-Johan Adlercreutz. 2003. Karisto oy. Koirarotujen maailma.
- Suomen valjakkourheilijoiden liitto ry
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Rotumääritelmä (Suomen Kennelliitto, pdf)
Broholminkoira | Grönlanninkoira (Grönlanti) | Tanskalais-ruotsalainen pihakoira | Tanskanpystykorva | Vanhatanskankanakoira
