Fikret Abdić
Wikipedia
Fikret Abdić (s. 29. syyskuuta 1939, Donja Vidovska, Bosnia) johti Bosnian sodassa pientä Länsi-Bosnia-nimistä muslimivaltiota, joka taisteli Bosnian hallitusta vastaan ja joka liittoutui lopulta Bosnia ja Hertsegovinan serbien kanssa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Uran alku liike-elämässä
Fikret Abdić johti menestyksekkäästi 80-luvun loppupuolella valtion yritysrypästä nimeltä Agrokomerc. Alkujaan pienestä, valtion tuen varassa eräällä Jugoslavian köyhimmistä alueista toimivasta yrityksestä tuli Fikret Abdićin johdon alla yksi Jugoslavian parhaiten menestyvistä yrityksistä.
Abdićin yritys toimi Velika Kladusassa Dalmatiasta itään lähellä Kroatian rajaa. Vuonna 1987 Abdić erotettiin Akrokomercin johtajan paikalta, sillä häntä syytettiin petoksesta. Jugoslavian kommunistijohtajat väittivät, ettei Akrokomercin hyvä menestys johtunut kovasta työnteosta, vaan siitä että Abdić teki rahaa 300 dollaria laittomilla velkakirjoilla sopimuskumppaniensa ja tavarantoimittajiensa kanssa. Abdić joutui vankilaan Jugoslavian historian suurimmasta petoksesta. Hän vapautui kahden vuoden kuluttua, ja vaikka hän olikin syyllinen, vankilatuomio laajensi hänen kannattajiensa piiriä Velika Kladusasta koko Bosnia-Hertsegovinaan.
[muokkaa] Siirtyminen politiikkaan
Vankilasta vapautumisensa jälkeen Abdić alkoi toimia politiikassa. Abdić liittyi Muslimien demokraattiseen puolueeseen (SDA:han). Abdićin karisma auttoi SDA:n voittoon. Abdić keräsi runsaasti myös serbien ja kroaattien ääniä Izetbegovićin saadessa pääasiassa vain muslimien ääniä ja Abdić hankki ääniä enemmän kuin Izetbegović. Abdić ei kuitenkaan jostain tuntemattomasta syystä ottanut hänelle kuuluvaa presidentin paikkaa.
[muokkaa] Bosnian sota
Serbit ottivat Alija Izetbegovićin panttivangiksi 2.–3.5.1992, kun bosniakit vangitsivat liittoarmeijan serbikenraalin. Itzetbegović puhui vankeusaikanaan televisiossa. Samaan aikaan Fikret Abdić saapui Sarajevoon luultavasti kaapatakseen vallan Izetbegovićilta. Abdić ei paljastanut näkemystään jonka mukaan taistelu ylivoimaista Jugoslavian liittoarmeijaa vastaan oli typerää. Kun sota alkoi täydessä mitassaan, Abdić palasi Velika Kladusaan liiketoimiensa pariin ja haalimaan avustuksia alueelleen.
Tämä johti yhteistyöhön serbien kanssa. Länsi joka oli uskonut Bosnian sodan johtuvan pelkästään serbien ja kroaattien sotatoimista, sai huomata miten jyrkästi Izetbegović vastusti monia kompromissiyrityksiä jotka olisivat saatteneet lopettaa sodan. Izetbegović olisi halunnut olla kaikkien Bosnian kansojen johtaja, mutta muut Bosnia-Hertsegovinan kansat kuin muslimit, jos nekään, eivät tietenkään luottaneet Izetbegovićiin. Koska Izetbegović ajoi neuvottelut umpikujaan, Eurooppa kutsui Fikret Abdićin ("Babon", "Isän") apuun raunanneuvotteluihin. Eurooppalaiset diplomaatit halusivat hyvin suositun Abdićin haastavan rauhannauvotteluihin taipumattoman Izetbeovićin. Koska Abdić vastusti Izetbegovićin ajatuksia mistä voitaisi sopia serbien ja kroaattien kanssa, hänestä tuli oman SDA-puolueensa hylkimä, ja Abdićin rauhansuunnitelma hylättiin. Tällöin Abdić perusti oman Länsi-Bosnian itsehallintoalueen Velika Kladusaan 27.9.1993. Sen ytimenä toimi Akrokomergin tehtaat ja keskiaikainen linnoitus. Valtio oli osa Bihacin mottia. Abdić sopi serbien kanssa erillisrauhasta ja Kroatian presidentti Franjo Tudjmanin kanssa siitä, ettei taistelisi kroaatteja vastaan.
On väitetty, että Abdićin valtiosta olisi sovittu Serbian Miloševićin ja Tudjmanin kesken. "Turkkilainen Krajina" olisi kuulunut Hercegin tavoin Kroatialle Serbian ja Kroatian johtajien salaisesti sopimassa Bosnian jaossa. Vastauksena Abdićin itsenäisyysjulistukselle hänet erotettiin Bosnian hallituksesta ja bosniakkien 5. armeijakunta Bihacin motissa alkoi taistella kukistaakseen hänet.
Velika Kladusassa käytiin hyvin ankaria taisteluja. Abdićin puolisotilaallista puolustusjoukkoja pidettiin bosniakkien keskuudessa luopioina. Abdićin joukkoja syytettiin muslimihallinnossa moskeijoiden tuhoamisesta jotta huonosti motivoituneet bosniakit saataisiin taisteluun Abdićia vastaan. Serbien "Radio Belgrad":in mielestä Abdić oli todellinen jugoslaavi.
Abdićin valtio romahti kymmenen kuukautta syntymänsä jälkeen bosniakkien hyökkäykseen elokuussa 1994. Abdić ja noin tuhat hänen kannattajaansa pakenivat Krajinan serbialueelle, mutta serbit riisuivat heidät aseista ja antoivat heidän asettua asumaan Agrokomergin aikoinaan omistamaan kanalaan talveksi 1994–1995. Abdić muodosti pakolaishallituksen ja palasi serbien tukemana Velika Kladusaan keväällä 1995. Taistelu oli hyvin ankaraa ja vangittuihin bosniakkien 5. armeijakunnan sotilaisiin kohdistettiin julmuuksia Drmeljevon maatilalla. Abdićin valtio luhistui lopullisesti kroaattien ja bosniakkien yhteishyökkäyksesä elokuussa 1995. Bosniakit murtautuivat Bihacin motista. Kroaattien erikoisjoukot kaapasivat Abdićin pelastaakseen hänet etenevän bosniakkihyökkäyksen jaloista. Epäillään, että tästäkin olisi sovittu salaa Tudjmanin ja Miloševićin kesken.
[muokkaa] Sodan jälkeen
Abdić sai Kroatian kansalaisuuden ja Izetbegovićin mielestä "Abdić kärsi jonkinlaisesta muistinmenetyksestä". Kaikki 1990-luvun yritykset palauttaa Abdić Bosnia-Hertsegovinaan valuivat hiekkaan. Mutta pian Franjo Tudjmanin kuoleman jälkeen kroaatit pidättivät Fikret Abdićin 120 siviilin murhasta ja muista sotarikoksista. Abdićin joukoilla oli tapana nälkiinnyttää sotavankejaan.
Abdić tuomittiin syylliseksi ja 20 vuodeksi vankilaan. Abdićin puolue DNZ jäi Bosnia-Hertsegovinan politiikkaan, mutta sen kansansuosio heikkeni.
[muokkaa] Katso myös
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
|Abdic, Fikret]]
