Erzsébet Báthory
Wikipedia
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. |
Erzsébet Báthory (slovakiksi Alžbeta Bátoriová-Nádašdy, s. 7. elokuuta 1560, k. 21. elokuuta 1614) oli unkarilainen kreivitär ja sarjamurhaaja, tunnetuin unkarilaisten ja slovakkien historiassa. Hän vietti suurimman osan elämästään Čachticen linnassa. Häntä ja neljää muuta syytettiin 20–2 000 tytön tai nuoren naisen kiduttamisesta ja tappamisesta. Vuonna 1610 hänet vangittiin ja lukittiin tyrmään eristyksiin muusta maailmasta. Báthory kuoli neljä vuotta myöhemmin. Aatelisarvo esti hänen teloituksensa, mutta hänen apulaisensa kuitenkin teloitettiin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nuoruus
Erzsébet Báthory syntyi 1560 Báthoryjen aatelisperheeseen. Hän sai siihen aikaan poikkeuksellisen hyvän kasvatuksen, sillä hänet opetettiin lukemaan ja laskemaan. Erzsébet oli jo nuorena poikkeuksellisen hurja: jo 13-vuotiaana hän tuli raskaaksi oltuaan yhdynnässä talonpojan kanssa. Äiti kreivitär Anna halusi salata asian, joten lapsi annettiin heti syntymänsä jälkeen Unkarin syrjäseudun maalaisnaisen haltuun. Nainen lahjottiin poistumaan maasta lapsen kanssa ainakin Erzsébetin elinajaksi.
[muokkaa] Avioliittovuodet ennen murhia
Erzsébet naitettiin kreivi Nádasdylle vuonna 1575. Kreivin ollessa sotamatkoilla Turkissa Erzsébet kärsi yksinäisyydestä, johon sotaretkien lisäksi vaikutti myös heidän linnansa syrjäinen sijainti. Erzsébet ilmeisesti sairastui skitsofreniaan. Hän otti tavakseen pieksää kamarineitoja ja linnan henkilökuntaa, usein verille asti. Lisäksi hän kiinnostui mustasta magiasta ja lesboseksuaalisista irtiotoista. Kreivin ollessa pitempiä aikoja kotona tämä käytös lieventyi. Vuosina 1585–1595 kreivipari sai neljä lasta.
[muokkaa] Ikuisen nuoruuden tavoittelu
Erzsébet oli kaunis ja erittäin turhamainen nainen ja hän piti ikuisen nuoruuden ajatuksesta. Erään legendan mukaan Erzsébet löi kerran palvelijatartaan (riippuen lähteestä) kasvoihin tai korvaan niin kovaa, että palvelijattaren nenästä alkoi vuotaa verta. Osa verestä roiskui Erzsébetin iholle, ja hän ajatteli ihon näyttävän heti kauniimmalta ja nuoremmalta. Tästä hän sai ajatuksen kylpeä nuorten naisten, usein neitsyiden, veressä. Kun Erzsébet halusi mennä kylpyyn, nuorta tyttöä roikotettiin ammeen yläpuolelle samalla kun hänen kaulansa viillettiin auki. Tätä legendaa ei kuitenkaan ole pystytty todistamaan todeksi. Yksi yleinen selitys sille on, että kreivittären vaatteet olivat kidutuksien jäljiltä niin verisiä, että näytti aivan siltä kuin hän olisi kylpenyt veressä. Vuosien aikana kreivitär surmasi yli 600 naista. Kuitenkaan kukaan lähiympäristössä ei voinut tehdä asialle mitään, sillä Erzsébetillä oli ylhäisiä ja vaikutusvaltaisia tuttavia. Lopulta pääministeri Thurzo, kreivittären oma sukulainen, piiritti linnan. Sisälle tullessaan sotilaat hämmästyivät linnan sisältöä. Ruumita lojui joka puolella, ja vaikka kidutus siihen aikaan olikin tavallista, linnan kidutuslaitteet saivat jopa sotilaat voimaan pahoin. Kreivitär pidätettiin ja kaikki linnan asukkaat tuomittiin kuolemaan. Kreivitär itse lukittiin sinetöityyn tyrmään, jossa oli vain pieni reikä ilmanvaihdolle sekä ruoalle. Hän kuoli 54-vuotiaana 21.8.1614.
[muokkaa] Viitteitä musiikissa, kirjallisuudessa ja elokuvissa
- Ruotsalainen black metal -yhtye Bathory nimesi itsensä kreivittären mukaan
- Venom on myös levyttänyt kappaleen Báthorysta, Countess Bathory.
- Englantilainen dark metal -yhtye Cradle of Filth on tehnyt Erzsébethistä konseptialbumin Cruelty and the Beast.
- Ruotsalainen black metal -yhtye Dissection on myös tehnyt kappaleen nimeltä Elizabeth Bathory, mikä on alun perin unkarilaisen Tormentor-yhtyeen kappale.
- Yhdysvaltalainen metalliyhtye Kamelot julkaisi Karma-albumillaan kolmen kappaleen trilogian nimeltä Elizabeth.