Ensimmäinen ristiretki Suomeen
Wikipedia
| Ristiretket |
|---|
| Ristiretket Pyhälle Maalle |
| Ensimmäinen ristiretki (1095–1099) |
| Toinen ristiretki (1147–1149) |
| Kolmas ristiretki (1187–1191) |
| Neljäs ristiretki (1202–1204) |
| Viides ristiretki (1217–1221) |
| Kuudes ristiretki (1228–1229) |
| Seitsemäs ristiretki (1248–1254) |
| Kahdeksas ristiretki (1270) |
| Yhdeksäs ristiretki (1271) |
| Pohjoiset ristiretket |
| Ristiretket vendejä vastaan (1100-luku) |
| Ristiretket Baltiaan (1200-luku) |
| Ristiretket Suomeen |
| Muut Ristiretket |
| Albigenssiristiretki (1209–1229) |
| Lasten ristiretki (1212) |
Ensimmäinen ristiretki Suomeen on historiallinen, puolihistoriallinen tai kuvitteellinen tapahtuma, joka perinteisen käsityksen mukaan tapahtui noin vuonna 1155. On uskottu, että kyseisenä vuonna Ruotsin kuningas Eerik Pyhä (Eerik IX Jedvardinpoika) ja Uppsalan piispa Henrik matkasivat Ruotsista Lounais-Suomeen sotajoukon kanssa. Kun kuningas palasi takaisin Ruotsiin, piispa jäi järjestelemään Suomen kirkollisia oloja. Työ päättyi kuitenkin Henrikin yllättävään kuolemaan.
Tiedot ensimmäisestä ristiretkestä perustuvat 1200-luvulla kirjoitettuun Pyhän Eerikin legendaan, jota ei kuitenkaan voi pitää luotettavana lähteenä. Piispa Henrikin kohtalosta kertovat puolestaan latinankielinen keskiaikainen pyhimyslegenda (aikaisintaan 1200-luvun lopulta) sekä Piispa Henrikin surmavirsi. Jälkimmäinen on suomenkielinen, kalevalamittainen kansanruno, joka kirjoitettiin muistiin vasta 1600-luvulla, vaikka luultavasti syntyikin jo keskiajalla. Surmavirren mukaan talonpoika Lalli tappoi Henrikin kieron vaimonsa valheiden yllyttämänä.
[muokkaa] Ristiretken syyt
Pyhän Eerikin legendan mukaan suomalaiset tekivät ryöstöretkiä nykyisen Ruotsin alueelle saaden aikaan suurta tuhoa, minkä johdosta Eerik Pyhä päätti lähteä valloittamaan Suomen ja käännyttämään pakanoita kristinuskoon. Kristinusko oli kuitenkin alkanut levitä Suomeen jo aiemmin, viimeistään 1000-luvulla. Toisaalta Ruotsin kruunun ja katolisen kirkon asema Suomessa vakiintuivat lopullisesti vasta 1200-luvun kuluessa, siis vasta kauan ensimmäisen ristiretken oletetun tapahtumisajankohdan jälkeen.
Varmuutta ensimmäisen ristiretken syistä ja todenperäisyydestä on mahdoton saada.
[muokkaa] Ristiretken todenperäisyydestä
Teoriaa ensimmäisestä ristiretkestä pidettiin suhteellisen luotettavana 1900-luvulle saakka. Ajatus verisestä Suomen valloituksesta sopi hyvin yhteen nationalistisen historiakäsityksen kanssa sekä Ruotsissa että Suomessa. Teorian luotettavuutta alettiin kyseenalaistaa 1900-luvun alussa, mutta käsitys ristiretkestä jäi silti elämään historiankirjoituksessa ja varsinkin historianopetuksessa. Monet nykytutkijat pitävät kuitenkin mahdollisena, että koko ristiretkeä ei koskaan tehtykään. Tällöin kyseessä olisi myöhemmin sepitetty taru, jolla pyhimyksenä palvotulle Eerik-kuninkaalle rakennettiin sankarin mainetta. Toisaalta on mahdollista, että ristiretkitaru perustuu johonkin todelliseen tapahtumaan, jota legendassa on paisuteltu ja dramatisoitu.
