Elginin marmorit

Wikipedia

Yleiskuva museosalista, jossa Elginin marmoreita on.

Elginin marmorit ovat ateenalaisen Parthenon-temppelin marmoriveistoksia, jotka lordi Elgin (Thomas Bruce, 7. Elginin jaarli) vei Britanniaan 1806. Ne sijoitettiin British Museumiin vuonna 1816 ja vuonna 1936 niille perustettiin museoon oma galleriansa. Parthenonin marmorit lukeutuvat museon kuuluisimpiin ja kiistellyimpiin esineisiin. Kreikan hallitus on useaan otteeseen vaatinut marmoriveistosten palautusta Ateenaan, mistä British Museum on toistuvasti kieltäytynyt.

[muokkaa] Parthenonin marmorit

Parthenonin veistoskoristelu valmistui 433 eaa. Koristelutyöstä vastasi ajan tunnetuin kuvanveistäjä Feidias. Osa Parthenonin koristelusta on vuosisatojen aikana kadonnut tai tuhoutunut. 1800-luvun alkuun saakka parhaiten olivat säilyneet temppelin ulkoseinää palkistossa kiertävät noin 120 cm korkeat ja keskimäärin 125 cm leveät reliefikoristellut metooppilaatat sekä sisemmän palkiston metrin korkuinen friisi. Metoopeissa kuvataan myyttisiä taisteluita, friisissä Panathenaia-kulkuetta ja Kreikan jumalia.

[muokkaa] Elgin hankkii veistokset itselleen

Lordi Elgin nimettiin Britannian Konstantinopolin-suurlähettilääksi 1799. Kreikka oli tuolloin osa Osmanien valtakuntaa. Diplomaattista asemaansa hyväksikäyttäen Elgin hankki sulttaanilta luvat tehdä Akropoliilla piirroksia ja pienimuotoisia kaivauksia sekä ottaa mukaansa kivenkappaleita. Rakenteiden purkamiseen tai kokonaisten veistosten mukaanottoon sulttaanin lupa, firman, ei oikeuttanut.

Lahjomalla Akropoliin varuskunnan komentajaa Elginin työryhmä sai heinäkuussa 1801 luvan irrottaa yhden metoopeista. Työryhmä jatkoi metooppien ja friisin irtiottoa vielä useiden kuukausien ajan pitämällä turkkilaiset virkamiehet tyytyväisinä toistuvilla lahjuksilla. Irrotustyö oli tahdiltaan nopeaa ja varsin kovaotteista, mistä seurasi vaurioita marmorikoristelulle, mm. yksi metooppilaatta putosi vintturin petettyä ja murskautui täysin. Välineinä purkutyössä olivat kivisahat ja rautakiilat.

Parthenonin marmorikoristelun lisäksi Elgin otti Akropoliilta kokoelmiinsa muutakin muinaisesineistöä, esimerkiksi yhden Erekhtheion-temppelin karyatideista. Marmoriesineet toimitettiin Pireuksen satamaan, josta ne 1806 kuljetettiin Britanniaan. Rahapulaan ajautunut Elgin myi kokoelmansa vuonna 1816 British Museumille 35 000 punnalla.

[muokkaa] Palautus Kreikkaan

Kreikan pyyntöä kokoelman palauttamiseksi ovat tukeneet myös monet ulkomaiset yksityishenkilöt ja järjestöt. Jo 1812 englantilaisrunoilija lordi Byron vaati marmoreiden palautusta. Parthenonin marmoreiden palauttamista tukemaan on perustettu kansalaisjärjestöjä mm. Britanniassa.

Syyskuussa 1998 Euroopan parlamentti suositteli ja tammikuussa 1999 Unesco kehotti Britannian hallitusta aloittamaan neuvottelut kokoelman palauttamiseksi Kreikkaan. Marraskuussa 2006 YK:n yleiskokous vahvisti Kreikan esityksen pohjalta tehdyn päätöslauselman kulttuuriomaisuuden palauttamisesta alkuperäismaahansa. Päätöslauselma ei itsessään velvoita takautuviin toimenpiteisiin, mutta Kreikassa se koettiin symboliseksi tueksi Parthenonin marmoreiden palautukselle.

British Museum ei ole suostunut neuvottelemaan kokoelman siirrosta, sillä se katsoo olevansa lordi Elginiltä ostamiensa veistosten laillinen omistaja.

Alkuvuodesta 2008 Ateenaan avataan Bernard Tschumin suunnittelema Uusi Akropoliin museo, johon on varattu tilat myös nykyisin British Museumissa säilytettäville marmoriveistoksille.

[muokkaa] Kirjallisuutta

Smith, A.H.: Lord Elgin and his Collection. Journal of Hellenic Studies, 1916, nro 36, s. 163-372.
St. Clair, W.: Lord Elgin and the Marbles. Oxford University Press, 1967. ISBN 0-19-288053-5.
Hitchens, C.: Imperial Spoils: The Curious Case of Elgin Marbles. New York: Hill&Wang, 1987. ISBN 0-8090-4189-8.