Ekstremofiili

Wikipedia

Ekstremofiilisia bakteereja geysirissä.

Ekstremofiili on (yleensä yksisoluinen) organismi, joka sietää ääriolosuhteita tai jopa vaatii niitä elääkseen. On tärkeää huomata, että "ääriolosuhteet" määritellään tässä ihmiskeskeisesti; organismin itsensä kannalta sen elinolot ovat tietenkin täysin normaaleja.

Koska monet ekstremofiilit ovat arkkieliöitä, ja monet arkit ekstremofiilejä, termejä käytetään joskus toistensa synonyymeinä. Tämä ei kuitenkaan ole suositeltavaa, sillä myös monet bakteerit ja eukaryootitkin ovat ekstremofiilejä. Kaikki ekstremofiilit eivät myöskään ole yksisoluisia eliöitä. Esimerkkejä monisoluisista ekstremofiileistä ovat esim. pompeijinmato, psykrofiilinen hyönteinen Grylloblattodea ja Antarktiksella elävä krilli Euphausia superba.

[muokkaa] Eri ekstremofiilityyppejä

Ekstremofiilit voidaan jakaa moneen eri luokkaan sen mukaan, millaisissa äärioloissa ne elävät. Monet ekstremofiilit kuuluvat useampaan kuin yhteen luokkaan, esimerkiksi syvällä meren pohjassa elävät eliöt ovat sekä psykrofiilejä että barofiilejä.

Asidofiili: Eliö, jonka elinympäristön optimi pH on 3 pH tai alle.
Alkalifiili: Eliö, jonka elinympäristön optimi pH on 9 pH tai yli.
Barofiili: Elää normaalia korkeammassa, jopa 400-600 ilmakehän paineessa
Endoliitti: Eliö, joka elää kivien sisällä.
Halofiili: Eliö, joka vaatii vähintään 2M suolaa (NaCl) kasvaakseen.
Hypertermofiili: Eliö, joka elää 80-110 °C lämpötiloissa.
Hypoliitti: Eliö, joka elää kivien sisällä kylmässä autiomaassa.
Kserofiili: Eliö, joka elää hyvin kuivissa ympäristöissä.
Metalotolerantti: Eliö, joka sietää korkeita pitoisuuksia raskasmetalleja, kuten kuparia, kadmiumia, arseenia ja sinkkiä.
Oligotrofi: Eliö, joka pystyy kasvamaan hyvin niukkaravinteisessa ympäristössä.
Psykrofiili: Eliö, joka viihtyy alle 15 °C lämpötiloissa.
Radioresistantti: Eliö, joka pystyy sietämään suuria annoksia ionisoivaa säteilyä.
Termofiili: Eliö, joka viihtyy 60-80 °C lämpötiloissa.