Buckinghamin palatsi

Wikipedia

Buckinghamin palatsi (Buckingham Palace) on Britannian kuningasperheen virallinen asuinpaikka Lontoossa.

Alun perin palatsi oli nimeltään Buckingham House, ja sen rakennutti Buckinghamin ja Normandian herttua John Sheffield vuonna 1703. Kuningas Yrjö III osti palatsin hänen jälkeläiseltään sir Charles Sheffieldiltä vuonna 1762. Palatsia on tämän jälkeen uudistettu ja uudelleenrakennettu. Vuonna 1826 Yrjö IV palkkasi John Nashin uudelleensuunnittelemaan palatsin sisätilat, töitä ei kuitenkaan saatu valmiiksi ennen kuin Vilhelm IV:n kaudella, ja kuningas ei ikinä asunut palatsissa. Monet takat, koristeet ja huonekalut on tuotu Yrjö IV:n Brightonin kuninkaallisesta palatsista ja Carlton Housesta hänen kuolemansa jälkeen.

Palatsista tuli viimein kuninkaallisten asuinpaikka 1837 kuningatar Viktorian valtaannousun jälkeen. Palatsin julkisivu rakennettiin vasta Viktorian naitua prinssi Albertin, ja 1847 pariskunnan huomattua palatsin liian pieneksi perheelleen ja hoville. Tämän johdosta rakennettiin Edward Bloren suunnittelema uusi siipi, joka on nykyisin The Mall -kadulle näkyvä julkisivu. Julkisivulla on myös parveke, josta kuningasperhe tervehtii yleisöä juhlatilaisuuksissa.

Viimeinen rakennusvaihe oli kuningas Yrjö V:n aikana 1912 jolloin julkisivua uudistettiin.

Vuoden 1847 laajennuksen jälkeen palatsissa on 19 tapaamishuonetta, 52 makuuhuonetta, 188 makuuhuonetta henkilökunnalla, 92 toimistoa ja 78 kylpyhuonetta. Palatsi ei ole monarkin yksityisomaisuutta, vaan sen ja taidekokoelman omistaa Britannian hallitus.

Palatsi on nykyisin kuningatar Elisabet II:n arkiasunto ja 450:n ihmisen työpaikka. Palatsin päivittäinen vahdinvaihto on suosittu turistinähtävyys.

[muokkaa] Galleria

Buckinghamin palatsi 1910.

Buckinghamin palatsi kauempaa kuvattuna.

Buckinghamin palatsin vartijoita.