Baškirian tunnus
Wikipedia
Baškirian tunnus on yksi Baškirian tasavallan virallisista valtiollisista tunnuksista. Se otettiin käyttöön 13. lokakuuta 1993, jolloin Baškirian parlamentti hyväksyi lain tasavallan vaakunasta. Samana päivän hyväksytiin laki myös Baškirian kansallislaulusta. Tunnuksen on suunnitellut Fazletdin Islakhov.
[muokkaa] Vaakunaselite
Baškirian tasavallan tunnus esittää Salavat Julajevin monumenttia, jonka taustalla on nouseva aurinko, jonka säteet ulottuvat vaakunan reunoja kiertävään kansalliseen ornamenttikuvioon.
Tunnuksen alaosassa on kurain kukka ja kaistale, jossa on samat värit kuin Baškirian lipussa ja jonka valkoisessa kentässä on sana Baškortostan.
Salavat Yulayev-monumentti ja ornamentti ovat kultaiset. Valkoisella pohjalla oleva kurain kukka on vihreä ja nouseva aurinko on väriltään vaaleankultainen. Auringon säteet puolestaan ovat keltaiset. Tunnuksen taustaväri on valkoinen. Tunnuksen ulkoreuna on tummankultainen.
[muokkaa] Tunnuksen valinta
Baškirian tasavallan valtiovaakunan suunnittelu kesti yli puolitoista vuotta. Vanhat periaatteet olivat hallitsevia useiden suunnittelijoiden töissä, jotka käsittivät lähes poikkeuksetta piirteitä neuvostovallan aikaisen vaakunan rukiintähkäseppeleestä tai sirpistä ja vasarasta. Eräs omaperäinen yritys oli sisällyttää vaakunaan öljyrengas, joka osoittautui kuitenkin huonoksi ratkaisuksi, sillä sen katsottiin viittaavaan tasavallan ympäristöongelmiin.
Vaakunakilpailuun osallistui yhteensä 40 ehdotusta, joista kaksi nousi selvästi muita parempaan asemaan. Näitä kahta harkittiin vakavasti tasavallan vaakunaksi.
Ensimmäisessä ehdotuksessa päähahmona oli siivekäs hevonen, jonka taustalla oli Baškirian lippu. Hevonen ja lippu oli ympäröity kullanvärisellä kansallisella ornamentilla, jonka sisäpuolella luki Baškortostan. Ihmisen pitkäaikainen kumppani, hevonen, kuvasi kansakunnan toiveikasta tulevaisuutta, voimaa, kestävyyttä, itsekunnioitusta ja lojaalisuutta. Hevonen on myös hahmo monien kansojen eeppoksissa niin myös baškiirien. Ornamentin kultainen väri kuvasi henkiin heräämistä ja hyvinvointia.
Toisessa vaakunaehdotuksessa vaakunakilpi oli jaettu kahteen puolikkaaseen. Ylempi puoli sisälsi valkoisella taustalla olevan Uralvuorten takaa nousevan auringon, jonka säteet suuntautuivat kaikkiin suuntiin. Alapuolessa sisälsi siniset Uralvuoret, jonka päällä oli valkoisen juoksevan suden siluetti. Kaikkea tätä ympäröi vihreä kansallinen ornamenttikuvio. Vaakunan alaosassa oli myös teksti Baškortostan. Suden hahmo on laajasti esillä euraasilaisten ja pohjois-amerikkalaisesten kansojen mytologioissa. Eräät turkkilaiset tarut mainitsevat suden ihmisten esi-isäksi. Myös yksi oletus baškiiri-sanan alkuperästä on yhdistetty käsitykseen suden päästä. On myös mielipiteitä, joiden mukaan kaani Baškort loi perustan Etelä-Uralin valtiollisella itsenäisyydelle 600- ja 700-luvuilla. Tämä turkinsukuinen hallitsija heikkeni myöhemmin sodassa Bysanttia vastaan.
Keskusteltuaan molemmista ehdotuksista tasavallan korkeimman neuvoston jäsenenet hylkäsivät ne molemmat. Tämän jälkeen, 13. lokakuuta 1993 parlamentti hyväksyi Kitap-kustantamossa työskentelän Fazletdin Islakhovin suunnitteleman vaakunan.
