August II Väkevä
Wikipedia
August II Väkevä (puol. August II Mocny) (12. toukokuuta 1670 – 1. helmikuuta 1733) oli Saksin vaaliruhtinas Fredrik August (saks. Kurfürst Friedrich August) 1694–1733 ja Puolan kuningas 1697–1706 ja 1709–1733.
August oli taiteiden ja arkkitehtuurin suojelija. Hän teki Saksin pääkaupungista Dresdenistä suuren, koko Euroopasta taiteilijoita houkutelleen kulttuurikeskuksen. Hän keräsi mahtavan taidekokoelman ja rakennutti barokkipalatseja.
Saksin hallitsija Fredrik August valittiin vaalilla Puolan kuninkaaksi. Hän aloitti suuren Pohjan sodan helmikuussa 1700 hyökkäämällä Riikaan, joka oli silloin Ruotsin osa ja joutui välillä ruotsalaisten syrjäyttämäksi.
Lisänimensä hän sai voimistaan; hän katkoi hevosenkenkiä paljain käsin ja häntä nimitettiin milloin Saksin herkulekseksi tai rautakädeksi. 176-senttisenä hän oli normaalia aikalaistaan miestä pidempi. Viimeisinä vuosinaan hän kärsi diabeteksestä ja lihoi. Kuollessaan hän painoi 110 kg.lähde?
[muokkaa] Elämäkerta
August syntyi Dresdenissä Saksin Juhana Yrjö III:n ja Tanskan prinsessa Anna Sophien poikana. Hänen vanhemman veljensä Juhana Yrjö IV:n kuoltua 1694 Augustista tuli Saksin vaaliruhtinas.
Saadakseen haltuunsa myös Puolan valtaistuimen hänen täytyi kääntyä katolisuuteen. Saksin ruhtinaat olivat perinteisesti olleet uskonpuhdistuksen ritareita ja ruhtinaskunta oli protestanttisuuden vahvaa tukialuetta. Kääntymisen seurauksena Saksi menetti protestanttien johtoaseman Reichstagilla Preussille. Hänen kääntymisensä vieroitti hänen alamaisiaan ja Puolan aatelin lahjomiseen käytetyt valtavat summat verottivat valtion kassaa.
Puolan kuninkaan Juhana III Sobieskin kuollessa August valittiin Puola-Liettuan kuninkaaksi Venäjän ja Itävallan tuella ja juutalaisen pankkiirin Berend Lehmannin rahoittamana. Häntä vastassa olivat entisen kuninkaan poika Jakub Ludwik Sobieski ja ranskalainen François Louis de Bourbon-Conti. Vaalissa August sai voitelusta huolimatta vähemmän ääniä kuin Conti, mutta ehti kruunattavaksi ennen ranskalaista kilpailijaansa.
Hän jatkoi 1686 aloitettua Pyhän liiton turkkilaissotaa Venäjän, Itävallan ja Venetsian kanssa. Hänen puolalaisarmeijansa löi tataarit Podhajcen taistelussa 1698, mikä pakotti Osmanien valtakunnan solmimaan Karlowitzin rauhan 1699. Podillja ja Kamjanets-Podilskyi liitettiin Puolaan. August pyrki myös tekemään Puolan kuninkuudesta perinnöllisen omalle suvulleen ja käytti Saksin resursseja hajanaisen maan järjestämiseen.
Pian kuitenkin hallintotyö jäi ja August liittoutui Tanskan Fredrik IV:n ja Venäjän Pietari I:n kanssa Ruotsia vastaan saadakseen nuorelta Kaarle XII:lta hänen omistuksensa Liivinmaalla.
Kaarle osoittautui kuitenkin kykeneväksi komentajaksi ja pakotti pian tanskalaiset rauhaan, ajoi venäläiset Narvasta ja löi Augustin Riiassa kesäkuussa 1701 ja hyökkäsi Puolaan. Kaarlen armeija valloitti Varsovan toukokuussa 1702, löi Puolan–Saksin armeijan heinäkuussa Kliszówissa ja valtasi Krakovan. Kaarle löi Augustin uudelleen Pułtuskissa keväällä 1703 ja piiritti ja valtasi Toruńin.
Tässä vaiheessa August oli varmasti jo valmis rauhaan, mutta Kaarle päätti asettaa oman miehensä maan valtaistuimelle. Vuonna 1704 ruotsalaiset kruunasivat Stanisław Leszczyńskin Puolan kuninkaaksi, mikä pakotti Augustin uudelleen solmimaan liiton Venäjän kanssa Narvassa kesällä 1704.
Syyskuussa 1706 Kaarle hyökkäsi Saksiin, mikä pakotti Augustin luopumaan Puolan kruunusta Stanisław Leszczyńskin hyväksi Altranstadtin sopimuksella. Tällä välin Venäjän Pietari uudisti armeijansa ja murskasi ruotsalaiset Pultavan taistelussa.
Heikentynyt Puola-Liettua oli nyt lähes Venäjän alaisuudessa. Vuonna 1709 August II palasi valtaistuimelle. Hän yritti taas perustaa vahvaa monarkiaa, vaikka maan szlachta-aateli vastustikin häntä. Pietari Suuri tuli väliin ja pakotti 1717 Augustin ja aatelin allekirjoittamaan Venäjälle edullisen sopimuksen ns. hiljaisessa Sejmissä (puol. Sejm Niemy). Loppuvaltakautensa August oli riippuvainen Venäjästä ja vähemmässä määrin Itävallasta säilyttääkseen valtaistuimensa.
August II kuoli 1733. Vaikka hän ei kyennytkään tekemään Puolan kuninkuudesta perinnöllistä, hänen vanhin tunnustettu poikansa Fredrik August valittiin kuninkaaksi, vaikka hänet jouduttiinkin asettamaan valtaistuimelle Venäjän armeijan tuella Puolan perimyssodassa.
August II:n ruumis siirrettiin Puolaan. Hänen sydämensä lepää Dresdenin Katholische Hofkirchessä. Lapsia August sai elinaikanaan eri laskujen mukaan 365 tai 382.
 |
Edeltäjä: Juhana III Sobieski Stanisław Leszczyński |
Puolan kuningas 1697–1704, 1709–1733 |
Seuraaja: Stanisław Leszczyński August III |
| Edeltäjä: Juhana Yrjö IV |
Saksin vaaliruhtinas 1694-1733 |
Seuraaja: Fredrik August II |
