Asbestikeramiikka

Wikipedia

Asbestikeramiikka on Suomen itäosissa, ilmeisesti myöhemmin sen keski- ja pohjoisosissa sekä pohjois-Skandinaviassa tavattava muunnos koilliseurooppalaisesta kampakeramiikasta. Jo aivan varhaisen kampakeraamiikan aikoihin, n. 5100 eaa., alettiin Suomessa sekoittamaan saven joukkoon asbestia. Innovaation huippukauden on lähteestä riippuen arvioitu alkaneen Suomessa 3900 - 2800 eaa. (nuoremman varhaiskampakeramiikan aikoihin) ja päättyneen 1800 - 1300 eaa. Skandinaviassa asbestikeramiikkaa tunnetaan vuosilta 1500 - 500 eaa. Materiaalin käyttö oli todennäköisesti peräisin Saimaan rantaseuduilta, josta tavataan keramiikkatyypin levinnäisyysalueen ainoat runsaammat asbestiesiintymät.

Ensin asbestia käytettiin hienonnettuna sidosaineena ikään kuin hiekan korvikkeena. Jossain vaiheessa huomattiin alkaa käyttää asbestin ominaisuuksia hyväksi: sen pitkät kuidut mahdollistivat saviastioiden muovaamisen hyvin ohutseinäisiksi ja siten kevyiksi kestävyydestä kuitenkaan tinkimättä. Joidenkin asbestikeraamisten astioiden (Pöljän tyyppi) seinämän paksuus on vain 6 mm astian halkaisijan ollessa 50 cm. Lisäksi asbestin seikoittaminen saveen mahdollistaa periaatteessa alkeellisen metallurgian, koska se lisää saven lämmönkestävyyttä merkittävästi. Ei olla lainkaan varmoja, käytettiinkö astioita jo niinkin varhain jonkinlaiseen metallurgiaan, mutta löydettyjen esineiden muotoilu (reiät) saattavat osaltaan viitata tähän. Asbestikeraamisen kulttuurin piiristä onkin löydetty muutama puhtaasta kuparista valmistettu esine sekä niiden palasia. Näitä ovat esim. takomalla valmistetut Suomussalmen Kukkosaaren kuparinen kirves, Polvijärven Solan rannerengas ja Yli-Iin kupariveitsi, jotka on ajoitettu n. vuoteen 2000 eaa. eli alueiden asbestikeraamiseen vaiheeseen (ajoitus epävarma). Myös Ruotsin Länsipohjasta (Kalix-joelta) on löydetty kuparinpalasia asbestikeramiikan joukosta. Tämä varhainen (kalkoliittinen?) metallurgian muoto edeltäisi Suomessa alkavaaa varsinaista pronssikautta n. 500 vuodella. On myös uumoiltu, että asbestiastiat olisivat periaatteessa käyneet hyvin myös järvimalmin pelkistämiseen raudaksi myöhemmin. Samalla kun kestävyys asbestin ansiosta lisääntyi, vaikeuttivat sen kuidut astioiden runsaampaa koristelua ja myöhemmässä asbestikeramiikassa koristelu saattaakin puuttua kokonaan.

[muokkaa] Jaottelu

Asbestikeramiikka voidaan jakaa mm. seuraaviin tyylisuuntiin:

varhainen asbestikeramiikka, n. 3400 - 2900 eaa.
- varhainen kampakeramiikka asbestisekottein, Ka I:2 asb
- Kaunissaaren keramiikka
- lähellä nuorempaa varhaiskampakeramiikkaa
Kierikin ryhmä, n. 2900 - 1800 eaa., ensimmäinen löytöpaikka Yli-Iin Kierikinsaari
- meripihkaesineistöä
Pöljän ryhmä (Siilijärven Pöljä), n. 2900 - 1800 eaa.
- ei meripihkaesineitä
Jysmän ryhmä, n. 1800 - 1300 eaa.
- myöhäisin asbestikeramiikka

Joissakin lähteissä asbestikeramiikan ja varhaisen saamelaiskulttuurin välille linjataan paralleeleja, mutta tätä hypoteesia on mahdoton koskaan todentaa pelkästään arkeologisen aineiston perusteella.