ebooksgratis.com

See also ebooksgratis.com: no banners, no cookies, totally FREE.

CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Archicad – Wikipedia

Archicad

Wikipedia

ArchiCAD
Kehittäjä Graphisoft
Viimeisin versio 12 / elokuussa 2008
Ohjelmistotyyppi 3D-rakennussuunnittelu
Lisenssi yksityinen omistusoikeus
Kotisivu http://www.mad.fi, http://www.graphisoft.com

Archicad on nykyisin saksalaiseen Nemetschek Group'iin kuuluvan alunperin unkarilaisen Graphisoftin kehittämä kolmiulotteinen rakennussuunnitteluohjelmisto alunperin arkkitehtisuunnitteluun. Nykyään ohjelmaa käytetään runsaasti myös muiden suunnittelualojen tietojen yhdistymiseen mm. talotekniikka ja rakennetekniikka. Samalla käyttäjäkunta on laajentunut koko rakennusalalle mm. rakennusliikkeisiin, insinööritoimistoihin ja tuotantoon.

Archicad on oliopohjainen, ja sen avulla voidaan kehittää rakennuksen elinkaarenaikainen tietomalli (engl. BIM, Building information model). Käytännössä kaikki suunnittelutieto saadaan tietokantaan, josta se voidaan hyödyntää sellaisenaan tai siirtää muihin ohjelmiin. ArchiCAD tukee avointa IFC-tiedonsiirtomuotoa, joka on rakennusalan tiedonsiirtoon kehitetty ISO-standardi. IFC-korvaa kaikki suljetut valmistajakohtaiset tiedostomuodot ja on tärkeä osa nykyaikaista rakennussuunnittelua.

Tietomallia voidaan käsitellä myös laajan API (Application Programming Interface) kautta ja se on yhdistetty useisiin kotimaisiin sekä ulkomaalaisiin ohjelmistoihin. Tämä yhteistoiminta ja avoin tiedon siirtomuoto mahdollistavat tiedon käsittelyn laajasti alan ohjelmistoissa.

ArchiCADissä on myös oma objektikieli GDL (Geometrical Description Language), joka mahdollistaa parametrisen ja tiedostokooltaan pienien älykkäiden objektien toteutuksen. Näitä objekteja voidaan hyödyntää rakennussuunnittelun apuna ja useat valmistajat ovat julkaisseet GDL-objekteja. Valmistajat ja suunnittelijat voivat hyödyntää objekteja tiedon siirtämisessä ja keskinäisessä kommunikaatiossa. Valmistajat pystyvät myös yhdistämään objektit suoraan tuotantoon, jolloin suunnitteluketjun tietovälitys pystytään pitämään eheänä ja laadukkaana.

[muokkaa] Käyttö Suomessa ja maailmalla

Archicadia myydään noin 80 maassa ja se on käännetty yli 20 kielelle. Ohjelmaa markkinoidaan nimimuodossa ArchiCAD. Graphisoftin osake-enemmistö siirtyi vuonna 2006 saksalaiselle Nemetschek Groupille, joka kehittää myös Allplan-ohjelmistoja. Nemetschek on EU:n suurin ja markkinajohtaja AEC (architecture, engineering ja contsruction) CAD-ohjelmien alalla. Graphisoft on jatkanut voimakasta kasvua Nemetschek ryhmässä.

Suomessa ohjelmaa käyttää yli tuhat yritystä ja ammattikäytössä lisenssejä on tuhansia. Maailmanlaajuisesti ArchiCADiä käytetään kaikkialla maailmassa ja eri versioita on käytössä satojatuhansia.

[muokkaa] Historia ja nykykehitys

Archicadin kehitys alkoi jo vuonna 1982, jolloin ohjelma osallistui Unkarin valtion tiedekilpailuprojektiin, jossa haettiin ratkaisua ydinvoimalan peruskorjauksen mallinnukseen. Ohjelman alullepanija ja yrityksen perustaja on fysiikan tohtori Gabor Bojar, joka työskenteli aiemmin Budapestin yliopistossa. ArchiCADin kehitys on perustunut aina vahvaan matemaattiseen osaamiseen, joka on yhdistynyt luovuuteen. Perusperiaatteet kehitettiin jo 80-luvulla. Tämän jälkeen ArchiCAD on uudistunut ja ohjelmistokoodi vastaa nykyaikaista ArchiCADiä kehitetään aktiivisesti ja uusia versioita julkaistaan vuosittain. ArchiCAD 12 julkaistiin vuonna 2008.

ArchiCAD lokalisoidaan Suomessa suomalaisten kehittäjien toimesta. Tämä mahdollistaa rakennusmääräysten ja erilaisten aloituspohjien sekä objektien tekemisen nimenomaan suomalaiseen suunnitteluun sopivaksi.


[muokkaa] Aiheesta muualla


Tämä ohjelmistoa käsittelevä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.


aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -