Anders Björkqvist
Wikipedia
Anders Björkqvist (30. lokakuuta 1741 Nousiainen – 7. syyskuuta 1809 Vehmaa) oli Vehmaan kappalainen, joka tunnetaan parhaiten saarnakirjasta Uskon harjoitus Autuuteen. Siitä on otettu ainakin seitsemän suomenkielistä ja kolme ruotsinkielistä painosta ja se on siten levinneimpiä suomalaisia saarnakirjoja. Hän julkaisi myös ainakin yhden arkkivirren.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elämänvaiheet
Björkqvist syntyi Nousiaisissa Härjänsilmän talossa. Hänen isänsä oli kuudennusmies Antti Kreunpoika Härjänsilmä, joka julkaisi neljä virttä vuonna 1768. Antti-poika lähetettiin vuonna 1751 Turun katedraalikouluun, jossa hän otti nimekseen Anders Björkqvist. Björkqvist tuli ylioppilaaksi vuonna 1760 ja sai pappisvihkimyksen vuonna 1765. Hän työskenteli ensin armovuoden saarnaajana Sauvossa ja Loimaalla. Vuonna 1768 hänet nimitettiin Sauvon pitäjänapulaiseksi. Vuonna 1780 hänet kutsuttiin Vehmaan kappalaiseksi, mitä virkaa hän hoiti kuolemaansa saakka. Vuosina 1800–1805 hän hoiti virkaatekevänä pitäjän kirkkoherran virkaa. Varapastorin arvonimen hän sai vuonna 1797. Postillaansa hän valmisteli kahdeksan vuotta. Lopulta Uskon harjoitus Autuuteen painettiin vuonna 1801. Sitä arvostetaan etenkin rukoilevaisuuden ja herännäisyyden piirissä.[1]
[muokkaa] Björkqvistin postilla
Kun Björkqvist haki painolupaa postillalleen, teologinen tiedekunta myönsi luvan, mutta arvosteli teoksen vanhanaikaisuutta ja tyylin kömpelyyttä. Lupa myönnettiin, koska sisällössä ei ollut opillisia hairahduksia ja koska kirja käytännöllisyytensä vuoksi sopi rahvaan käyttöön. Uskon harjoitus autuuteen ilmestyi tekijän kustantamana 2000 kappaleen painoksena vuonna 1801. Sen ilmestyminen ei herättänyt huomiota eikä aikalaisten kirjeissä ole siitä mainintoja. Postillasta otettiin toinen painos vasta vuonna 1841. Sen jälkeen uusia painoksia on otettu ainakin vuosina 1843, 1849, 1858, 1876 ja 1896–97 (kielellisesti korjattu laitos). Ruotsiksi (Trons öfning till saligheten) postilla ilmestyi Uumajassa vuonna 1843, Vaasassa 1846 ja Nyköpingissä 1877. Osmo Tiililä arvioi, että mistään muusta suomalaisesta saarnakirjasta ei ole otettu yhtä monta painosta.[2]
Postillassa on 69 saarnaa, joissa selitetään kirkkovuoden ensimmäisen vuosikerran evankeliumitekstit. Jokaisessa saarnassa on esipuhe, joista 29:n aiheena on Vanhan testamentin teksti. Saarnan pääaiheen esitys on yleensä kaksi- tai kolmiosainen. Uskonnollisista kirjailijoista Björkqvist mainitsee mm. Lutherin, Nohrborgin, Freseniuksen ja Arndtin. Myös Erik Pontoppidanin teos Collegium pastorale oli Björkqvistin käytössä. Saarnoissa ei käsitellä yleisluontoisia kysymyksiä, kuten kirkko-oppia, esivaltaa ja kasvatusta, vaan lähinnä käytännöllisiä uskonelämän kysymyksiä, kuten sanan ja ihmisen kokemusten yhteensovittamista. Postillan nimessä uskon harjoitus viittaa juuri tähän.[3] Björkqvist kommentoi saarnoissaan myös tuona aikana esiintyvää hurmoksellista kristillisyyttä ja sen piirissä esiintyviä äänekkäitä tunteenilmauksia ja pitkiä polvirukouksia. Näihin ilmiöihin Björkqvist voi tutustua mm. vieraillessaan Anders Achreniuksen luona Nousiaisissa. Saarnat edustavat kuitenkin herätyskristillisyyttä, jossa on havaittavissa sekä viitteitä aikaisemmasta puhdasoppisuudesta että myöhemmälle evankelisuudelle tunnusomaisia piirteitä.[4]
[muokkaa] Kirjallinen tuotanto
- Uskon harjoitus Autuuteen, Sowitettu niiden Wuotisten Juhla- ja Sunnundai-Päiwäisten Evangeliumein Tutkinnossa Jonga ulosandanut on Anders Björkqvist, Vice Pastor (1801)
- Muistutus Yhdellä Käändymättömälle Sielulle hänen elämästäns ja autuudestans, cuinga hän taidais sieluns pelasta sijtä ijacaickisesta vaivasta ja cadotuxesta täsä armon ajas. Arkkivirsi Ach autuas se aica, 1772 (?)
[muokkaa] Lähteet
- Perälä, Väinö: Antti Björkqvist ja hänen saarnakirjansa.. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran vuosikirja. SKS, 1936.
- Tiililä, Osmo: Rukoilevaisten kirjoja. SKS, 1961.
- Virrankoski, Pentti: Björkqvist, Anders. Suomen kansallisbiografia 1. SKS, 2003.
