Adygen kieli
Wikipedia
| Adyge | |
| Muu nimi | tšerkessi |
| Omakielinen nimi | Adygebze, Adəgăbză |
| englanninkielinen nimi | Adyghe |
| ranskankielinen nimi | |
| Tiedot | |
| Alue | Adygeia, Turkki, Irak, Jordania, Syyria, Makedonia |
| Virallinen kieli | Adygeia |
| Puhujia | 300 000 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | kyrillinen (Venäjällä) latinalainen (Turkissa) |
| Kielenhuolto | - |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | kaukasialaiset kielet (kiistanalainen) |
| Kieliryhmät | pohjoiskaukasialaiset kielet (kiistanalainen) luoteiskaukasialaiset kielet tšerkessiläiskielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | - |
| ISO 639-2 | ady |
| SIL | ADY |
| Ohje | |
Adyge on luoteiskaukasialaisten kielten tšerkessiläiseen kieliryhmään kuuluva kieli, jota adygeit puhuvat. Adygen kielen puhujia on yhteensä noin 300 000 (eräiden lähteiden mukaan jopa 500 000). Adygen lähin sukukieli on kabardi, mutta toisinaan näitä kahta kieltä pidetään saman kielen, tšerkessin, kahtena päämurteena.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Murteet
Adygen kielen murteiden nimet ovat pitkälti samat kuin adygeikansan heimojenkin, joita ovat muun muassa šapsugh, bzedugh, abzekh, kemirgoi ja hakutši.
[muokkaa] Alue
Adygeiden alkuperäisellä asuinalueella Adygeiassa asuu nykyisin noin 125 000 adygeita äidinkielenään puhuvaa henkilöä. Adyge on toinen kahdesta Adygeian virallisesta kielestä. Suurin osa adygein puhujista asuu nykyisin Turkissa. Heitä asuu myös Lähi-idässä Irakissa, Jordaniassa ja Syyriassa sekä Makedoniassa.
[muokkaa] Kirjaimisto
Adygen kieltä kirjoitettiin Venäjällä arabialaisella kirjaimistolla vuodesta 1908 vuoteen 1925. Latinalaista kirjaimistoa alettiin käyttää jo vuonna 1918 arabialaisen rinnalla, mutta ainoa virallinen muoto siitä tuli vuonna 1925. Vuodesta 1938 lähtien kieltä on kirjoitettu kyrillisellä kirjaimistolla. Muualla käytetään edelleen joko arabialaista tai latinalaista kirjaimistoa.
Adygen kielessä, kuten muissakin luoteiskaukasialaisissa kielissä, on suuri määrä konsonantteja. Murteesta riippuen niitä on 50-60.
[muokkaa] Historia
Lähes kaikki adygen puhujat asuivat vuoteen 1858 asti nykyisessä Adygeiassa ja sitä ympäröivillä alueilla. Venäjä valloitti tuolloin Tšerkessiaan kuuluneen alueen vuonna 1858 ja alueen väestö joko tapettiin tai siirrettiin muualle. Suurin osa väestöstä ja myös adygeistä vaelsi Turkkiin 1858-1864, jossa heidät asutettiin eri puolille silloista Ottomaanien valtakuntaaa. Jonkin verran onnistui myös jäämään kotimaahansa, piilotellen muun muassa vuoristoalueilla.
