Wikipedia
Varsinainen korpi (VK) on korpien kasvupaikkatyyppi, joka on soistunut kangaskorpea pidemmälle, ja jolla on edellistä paksumpi turvekerros.
Kenttäkerroksen pääkasvilajien mukaan varsinaiset korvet jaotellaan mustikkakorviksi, metsäkortekorviksi sekä muurainkorviksi.
 |
Metsätyyppiopin mukaiset Suomen metsien kasvupaikkatyypit, suotyypit sekä suoyhdistelmätyypit |
 |
Lehtometsät: lehto: käenkaali-oravanmarjatyyppi | kurjenpolvi-oravanmarjatyyppi | kurjenpolvi-metsäimarretyyppi | saniaistyyppi
Kangasmetsät: lehtomaiset kankaat: käenkaali-mustikkatyyppi, kurjenpolvi-käenkaali-mustikkatyyppi, kurjenpolvi-mustikkatyyppi ja talvikkityyppi | tuoreet kankaat: mustikkatyyppi, puolukka-mustikkatyyppi ja seinäsammal-mustikkatyyppi | kuivahkot kankaat: puolukkatyyppi, variksenmarja-puolukkatyyppi ja variksenmarja-mustikkatyyppi | kuivat kankaat: kanervatyyppi, variksenmarja-kanervatyyppi, varpu-jäkälä-tyyppi ja jäkälätyyppi | karukkokankaat: jäkälätyyppi
Suometsät: rämeet: kangasräme, isovarpuinen räme, korpiräme, sararäme, tupasvillaräme, lettoräme ja rahkaräme | korvet: lehtokorpi, ruoho- ja heinäkorpi, kangaskorpi, varsinainen korpi (mustikkakorpi, metsäkortekorpi ja muurainkorpi), nevakorpi (ruohoinen sarakorpi ja varsinainen sarakorpi) ja lettokorpi
Avosuot: letot: | nevat: ruohoneva, varsinainen saraneva, lyhytkortinen neva ja rahkaneva
Suoyhdistymätyypit: aapasuo | keidassuo | palsasuo |
