Väinö Bremer
Wikipedia
Väinö (Wäinö) Bremer (22. huhtikuuta 1899 – 23. joulukuuta 1964) oli suomalainen olympiamitalisti ja 1930-luvun ennätyslentäjä.
Hän oli mukana Chamonix'n talviolympialaisissa vuonna 1924 sotilaspartiohiihdossa hopeaa voittaneessa Suomen joukkueessa. Sotilaspartiohiihto oli alun perin kisoissa mukana näytöslajina mutta vuonna 2006 KOK virallisti lajin. Pariisin olympialaisissa kesällä 1924 hän osallistui nykyaikaiseen viisiotteluun sijoittuen yhdeksänneksi.
Bremer toimi Suomen ilmavoimissa upseerina ja muun muassa taitolentoryhmän päällikkönä 1920-luvulla. Vuonna 1928 hän vastaanotti ansioituneelle suomalaislentäjälle vuosittain luovutettavan Harmon-patsaan. Vuonna 1931 Bremer lensi Euroopan ympäri, 1932 Helsingistä Kapkaupunkiin ja takaisin. Vuonna 1933 hän pyrki lentämään maapallon ympäri, mutta Neuvostoliitto ei antanut lupaa ja siirto Japanista Kaliforniaan piti tehdä laivalla. Myös Atlantin ylitys tapahtui laivalla, Bremer lähti Yhdysvalloista tavaten italialaisen ennätyslentäjän, kenraali Italo Balbon. Etenkin lento Aasiaan, joka alkoi 11. toukokuuta 1933 ja päättyi 13. elokuuta 1933, nosti Suomen profiilia maailmalla. Lennot tehtiin Junkers A 35 Junior-koneella, joka on Helsinki-Vantaan lentoasemarakennuksessa esillä.
Väinö Bremer sai surmansa jouluaatonaattona 1964 lento-onnettomuudessa Keravalla, kun hänen ohjaamansa lentokone oli lähestymässä Seutulan lentokenttää.
Hänet on haudattu Honkanummen hautausmaalle.
[muokkaa] Lähteet
- Wäinö Bremer: Lentäen yli neljän maanosan, Otava, Helsinki, 1933.
